Ajankohtaista

SMHY jäsentiedote 4/2017

PDF-versio

Kulttuurisia kohtaamisia suomalaisilla kauppalaivoilla

Suomi on viimeinen EU-maa, joka salli sekamiehityksen kauppalaivoillaan. Vuodesta 2009 on meilläkin nähty merimiehiä muista kuin Suomesta tai Virosta, jotka ovat nykyään yleisimmät ”kotimaiset” kansallisuudet. Muista maista tulevat – eli ei-EU-kansalaiset – ovat lähes poikkeuksetta filippiiniläisiä, joita on myös maailman merillä ylivoimaisesti eniten. Globaalisti jopa 25 % merimiehistä tulee tästä saarivaltiosta, kun seuraavaksi suurimpia kansallisuuksia venäläisiä, ukrainalaisia ja indonesialaisia on vain 8 % kutakin. Väitöskirjassani Happy Ship? Etnografinen tutkimus suomalaisista ja filippiiniläisistä merimiehistä suomalaisilla rahtilaivoilla tarkastelen muun muassa filippiiniläisten invaasion taustoja sekä näiden kaukaisten merimiesten polkua Manilasta merille.

Tutkimukseni on etnografia sekamiehitetyn laivan arjesta ja erityisesti eri kansallisuuksien kohtaamisesta – tai kohtaamattomuudesta – työssä ja vapaa-aikana. Perehdyin aiheeseen tekemällä kenttätöitä kolmella Suomen lipun alla purjehtivalla rahtilaivalla vuosina 2013–2015. Asuin jokaisella laivalla kuukauden ajan osallistuen laivan arkeen ja havainnoiden merimiesten yhteiselämää monikulttuurisessa miehistössä. Aineistoni pohjalta pyrin selvittämään minkälaisen inhimillisten kohtaamisten verkoston laivan tilalliset ja toiminnalliset arjen käytänteet muodostavat. Tarkastelun kohteena oli myös se, minkälaisen turvallisuuteenkin vaikuttavan arkisen laivaelämän tällä tavalla saavutettu yhteisyys muodostaa.

Tutkimuksen keskeisin kiinnostuksen kohde oli miehistön kulttuurisen diversiteetin ja laivan hierarkian muodostama yhteiselämä, eräänlainen meshwork. Esimerkiksi suomalaisten ja filippiiniläisten käsitykset hierarkiasta poikkesivat toisistaan suomalaisten kannattaessa tasa-arvoisempaa paradigmaa. Filippiiniläiset olivat puolestaan tottuneet selkeään työnjakoon ja hierarkian mukaiseen asemaan. Erityisissä vapaammissa tilanteissa nämä asetelmat kuitenkin kääntyivät päinvastaisiksi: esimerkiksi messissä suomalaiset istuivat määrätyillä paikoillaan filippiiniläisten ruokaillessa vapaammin. Miehistön sisäistä yhtenäisyyttä hiersi suomalaisten kokema uhka työpaikkojen häviämisestä johtuen edullisemmin ehdoin palkatusta kilpailevasta työvoimasta. Filippiiniläisiä puolestaan vaivasi suomalaisia työtovereitaan heikommat edut: samasta työstä maksettiin huonompi palkka, eikä työsuhde ollut pysyvä.

Suomen merihistoriallisen yhdistyksen syksyn esitelmässä 8.12. kerron tutkimuksestani sekamiehistetyillä suomalaisilla laivoilla. Huhtikuussa 2017 ilmestynyttä väitöskirjaa voi ostaa Tiedekirjasta Snellmaninkatu 13, Helsinki tai tilaamalla tiedekirja@tsv.fi, puh. (09) 635 177. Tutkimus on myös vapaasti ladattavissa Helsingin yliopiston e-thesis -palvelussa.

FT Anne Ala-Pöllänen

Kutsu syyskokoukseen - Kallelse till höstmöte

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään 7.12.2017 kello 17:00 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Kruununhaka), salissa 312. Kokouksen jälkeen FT Anne Ala-Pöllänen kertoo väitöstutkimuksestaan Happy Ship? Etnografinen tutkimus suomalaisista ja filippiiniläisistä merimiehistä suomalaisilla rahtilaivoilla.

Föreningen håller sitt stadgeenliga höstmöte den 7.12.2017 klockan 17:00 på Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Kronohagen), i sal 312. Efter mötet berättar FD Anne Ala-Pöllänen om sin doktors avhandling under rubriken Happy ship? En etnografis studie om finska och filippinska sjömän ombord på finska fraktfartyg.

Syyskokouksen esityslista

Aika: Keskiviikko 07.12.2017 klo 17
Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 312, Helsinki

1. Avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
3. Pöytäkirjantarkistajien ja ääntenlaskijoiden valinta
4. Laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Työjärjestyksen hyväksyminen
6. Vahvistetaan yhdistyksen jäsenmaksut vuodelle 2018
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 2018
8. Vahvistetaan yhdistyksen talousarvio vuodelle 2018
9. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä
10. Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä jäsenet
11. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
12. Muut mahdollisesti esille tulevat keskusteluasiat
13. Kokouksen päätös

Merivartiomuseo netissä!

Merivartijoiden linssit ovat vuosien saatossa vanginneet merivartioinnin työn ja arjen ohella myös ainutlaatuisia näkymiä väylien varsilta, rannikoilta ja merenkulusta. Kymenlaakson museoon kuuluvan Merivartiomuseon kuvakokoelmia on nyt avattu vapaasti katsottavaksi ja käytettäväksi verkkoon. Kokoelman digitoituihin kuviin voi laajimmin tutustua kansallisessa FINNA -hakupalvelussa. Lisäksi yli 1000 kuvaa on jaettu Flickr-kuvapalvelussa vapaaseen käyttöön avoimella CC BY -lisenssillä. Ainoana käyttöehtona on lähdemaininta ”Kymenlaakson museo, Merivartiomuseo” sekä mahdollisesti tunnettu kuvaajan nimi. Kuvat on jaettu teemallisiin kansioihin ja löytyvät käyttäjänimellä ”Merivartiomuseo Kotka”. Yksi kuvista on mukana myös tässä tiedotteessa! Tutustu kuviin täällä!

Merihistoriallisia näyttelyitä

Merikeskus Vellamo

”Come to Finland” Miten Suomea markkinoitiin maailmalla ennen ja jälkeen itsenäistymisen? Matkailujulisteet ja iskulauseet loivat kuvaa paratiisista, jossa saattoi kokea koskemattoman luonnon lumoa mutta myös tutustua Suomen edistykselliseen, kansainväliseen ja avoimeen yhteiskuntaan. Tutut höyrylaivat lipuvat, junat puhkuvat ja lentokoneet pyyhkäisevät halki pohjoisen maiseman. Näyttely tutustuttaa julistetaiteilijoihin ja heidän panokseensa Suomen viemiseksi maailmankartalle. Avoinna 4.12.2017 alkaen.

”Rajaton Meri” Viimsin Rantakansan museon näyttely kertoo kansojen, tavaroiden, tapojen ja ideoiden liikkumisesta Suomenlahdella. Ihmiset lahden molemmilla rannoilla ovat aina täydentäneet toisiaan – rantakansa on kuulunut yhteen ja samaan elämänpiiriin. Valtiot ovat moneen otteeseen yrittäneet rajoittaa rantatalonpoikien merenylitystä, mutta säädöksillä ei ole kyetty estämään merenkulkua. Neuvostoliitto tosin pystyi lähestulkoon katkaisemaan vastarantojen yhteyden puoleksi vuosisadaksi. Tänään liikutaan jälleen meren yli ja – kuten ennenkin – hankitaan vastarannalta tavaroita ja etsitään parempaa elämää. Avoinna 7.1.2018 saakka.

Forum Marinum

”Kultarantojen hohtoa – presidenttien veneet” Itsenäisyyden juhlavuonna syvennytään valtion päämiesten historiaan veneilyn kautta. Näyttelyä varten on kerätty tarinoita haastattelemalla entisiä veneenkuljettajia, adjutantteja sekä muita presidenttien lähipiirin kuuluneita henkilöitä. Esillä ovat myös Kultaranta -veneet I, II ja VII. Näyttely esillä 7.1.2018 asti.

”Suomalainen laivanrakennus” Laivanrakennuksen vuosisatoja jatkuneet perinteet ja kansainvälisesti arvostettu korkea osaaminen kuuluvat suomalaisiin ylpeydenaiheisiin. Näyttely tarkastelee suomalaisen laivanrakennuksen ja siihen liittyneiden toimijoiden vaiheita keskiajalta nykypäivään. Siinä kuvataan laivanrakennusmenetelmien ja -työn kehitystä puisista purjealuksista erikoisaluksiin ja suuriin risteilijöihin. Lisäksi tuodaan esiin laivasuunnittelun näkökulma sekä esitellään merkittäviä suomalaisia laivanrakennuksen innovaatioita. Telakan vaikutus ei rajoitu vain lähialueille, vaan teollisuudenala tuo verkostojen kautta tuloja ja työpaikkoja Suomen rajojen ulkopuolellakin. Näyttely avataan 28.11.2017.

Merihistoriallisia julkaisuja

Matti Jussila: Uuskaupunkilaissi puupaatei. Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys, 2017.

Laaja teos uusikaupunkilaisista puuveneistä, niiden suunnittelijoista ja tekijöistä 1800-luvun loppupuolelta 1970-luvulle, jolloin lasikuitu syrjäytti puuveneet. Kirjassa esitellään kaupungissa toimineet veneveistämöt, päätyökseen veneitä rakentaneet henkilöt sekä runsaasti sivutoimia veneentekijöitä nykyisen Uudenkaupungin alueelta. Yli 400-sivuinen kirja pohjautuu Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen jäsenten yhteistyönä keräämään aineistoon, ja mukana on paljon ennen julkaisemattomia kuvia. Kirjaa voi ostaa yhdistykseltä ja kaupungin matkailutoimistosta.

Anne-Marie Takalo: Laivakorpuista lehtipihviin, ruokatalouden kehitys Suomen kauppalaivastossa: purjelaivojen niukkuudesta nykyajan runsauteen. Omakustanne, Erweko Oy, 2017.

Yli 30-vuotta laivakokkina toimineen Takalon kirja kertoo laivaruokailun ja laivakokin työn muutoksesta. Lähteenä kirjoittaja käyttää haastatteluja ja mm. merimuseoiden arkistoja. Laivoilla on oma ruokakulttuurinsa, joka edelleen pohjautuu satamien laivakauppiaiden valikoimiin. Mukana on esimerkkejä eri aikakausien viikoittaisista ruokalistoista. Suomalaisalusten elävä perine on torstainen hernekeitto. Suomeksi aiheesta on kirjoitettu vähän. Kirjaa saa Rauman merimuseon, Forum Marinumin ja Suomenlinnan museokaupoista sekä kirjoittajalta.

Markku Valkonen ja Pekka Niemelä: Vaelluksia maisemaan – Taiteen mestarit meren äärellä. John Nurmisen säätiö, 2017.

Taide- ja tietokirja tarkastelee taidehistorian ja luonnontieteen vuorovaikutusta ja jalanjälkeä maisemataiteessa varhaisesta Mesopotamiasta 1900-luvun Eurooppaan. Teos kuvaa luonnonolojen ja ihmisen toiminnan, kuten hakkuiden ja laidunnuksen heijastumista maisemataiteeseen. Kirja on laajuudeltaan poikkeuksellinen, pitkän historiallisen aikakauden kattavaa tarkastelua luonnonhistoriallisten muutosten ja taiteen vuorovaikutuksesta. Teoksen kuvitus on kerätty eurooppalaisista taidemuseoista. Mukana olevista klassikoista kuuluisimpia on William Turnerin kuvaus H.M.S. Temerairen hinauksesta romutettavaksi. Numeroitu painos.


Suomen merihistoriallinen yhdistys toivottaa kaikille jäsenilleen Tunnelmallista Joulua ja Myötätuulia vuodelle 2018!



SMHY jäsentiedote 3/2017

PDF-versio

Syysretkellä Tallinnassa ja Naissaaressa 5.-6.8.2017

Suomen merihistoriallinen yhdistys järjesti elokuun ensimmäisenä viikonloppuna kaksipäiväisen retket Viroon. Lauantaina kohteena oli mittasuhteiltaan miltei käsittämätön Tallinnan sotasatama ja laivastotukikohta, joka peittää suuren osan nykyistä Pohjois-Tallinnaa. Oppaamme molempina päivinä toimineen tutkija Robert Treufeldtin mittaamattomat tietovarannot ja oivaltava huumorintaju keräsivät vuolaita kehuja, ja keskustelut kieppuivat kävelyn lomassa kulttuuripolitiikasta neuvostohistoriaan.

Aloitimme sotasatamaan ja laivastotukikohtaan tutustumisen Lennusadamasta, valtavan alueen itäreunasta. Jatkoimme matkaa bussilla kohti Pieni-Paljassaarta, joka sotasataman rakentamisen yhteydessä täytettiin osaksi mannerta. Koplin yhä osittain suljetulla sotalaivatehtaan alueella sijaitsivat työnjohtajien ja työläisten asuinalueet sekä keskus päärakennuksineen. Alkuperäiset puiset työläisasunnot ovat katoamassa, ja vielä vuosituhannen vaihteessa seisseestä 50 rakennuksesta on pystyssä enää viisi. Sotasataman pohjoisena kärkenä toimi Pieni-Paljassaaren aallonmurtaja, josta vanha Kalarannan linnake (1900-luvulla tunnettu Patarein vankilana) ja "lentosatama" edelleen näkyvät. Kierroksemme päättyi Lennusadaman viereiselle Noblessnerin telakka- ja tehdasalueelle, joka tunnetaan sukellusveneiden valmistajana. Alueesta rakennetaan parhaillaan asumis- ja kulttuurikohdetta.

Retkestä Naissaareen kehittyi, puheenjohtajaa siteeraten, "ennen kaikkea elämys". Sunnuntaina tuli kuluneeksi 60 vuotta Viron historian pahimmasta myrskystä, ja säätila oli merkkipäivän mukainen. Satamaan saavuttaessa selvisi, että merenkäynti olisi liikaa kulkuneuvoksi aiotulle risteilyalus Monicalle. Sen sijaan kapusimme keltaiseen Elinaan (1953), jota valistuneet osallistujat arvioivat käytetyn luotsikutterina ja pelastusristeilijänä. Alusten omistaja suositti ilmeestä päätellen vaihtoehtoa "harkittu vetäytyminen", mutta ohjaamoon kiipesi iloisesti hymyilevä kokenut kippari ja matka alkoi. Paljassaaren jälkeen aallonkorkeus nousi kahteen metriin, ja puolivälissä matkaa oli tehty jo tunti. Elina kiipesi kuitenkin sitkeästi aallon harjalta toiselle, ja hurjimmat nauttivat kyydistä keulakannen virkistävissä olosuhteissa.

Perillä Naissaaressa matkasimme ZIL-kuormurilla pohjoiskärjen majakalle ja jalkauduimme maastoon tutustumaan 1900-luvun alun linnoituksiin. Vesisadetta riitti, mutta keskimäärin pitkän iän karaistamasta sitkeästä joukosta ei valituksia kuultu. Mykistävin kohde oli puhelimien valossa läpi vaellettu järeän tykkipatterin eri asemia yhdistävä tunneli, jonka kosteassa pimeydessä ohi vilahtivat koristeelliset portaikot, hissikuilu ja sokkeloiset käytävät huoneineen. Paluumatkalla saaren keskiosissa ohitimme miinavaraston ja -tehtaan, historiallisen Lõunakülan (Storbyn) ja Männikun neuvostosotilaskylän sekä rautatieaseman vetureineen Naissaaren vanhimman linnakkeen 1700-luvun alusta.

Molempina päivinä matkassa oli mukana 28 henkeä. Onnellinen osallistuja kiittää järjestäjiä ja mainiota matkaseuraa ikimuistoisesta retkestä!

Vilma Lempiäinen

Katso kuvakooste retkestä yhdistyksen Facebook-sivulta ja lue lisää Naissaaresta LAIVA-lehdestä 3/2017. Lisätietoja kohteista teoksesta Suomenlahti Pietarin suojana (toim. Ove Enqvist ja Johanna Pakola, 2016).

Toimintakertomus 2016

Hallinto

Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumiskerrat kokouksiin ovat suluissa. Yhdistyksen luottamushenkilöinä toimivat seuraavat henkilöt:

  • Puheenjohtaja Dosentti Tapio Bergholm (4)
  • Varapuheenjohtaja Merikapteeni Yrjö Tiitinen (4)
  • Sihteeri FM Ville Honkanen (4)
  • Rahastonhoitaja FT Kirsi Keravuori (3)
    • Jäsenet
  • Komentaja Ove Enqvist (1)
  • Dosentti Mikko Huhtamies (0)
  • FM Vilma Lempiäinen (4)
  • Museojohtaja Tapio Maijala (2)
  • VTT Petri Sipilä (4)
  • PhD Sari Mäenpää (2)
  • FT Miia-Leena Tiili (0)
  • Toiminnantarkastaja Päätoimittaja Hannu Hillo
    Varatoiminnantarkastaja FM Anne Ala-Pöllänen
    Kirjanpitäjä Maria Rosenius

    Jäsenistö

    Jäseniä yhdistyksellä on 168 henkilöjäsentä ja 16 yhteisöjäsentä 15.11.2016 tarkistetun tilanteen mukaan.

    Tiedotus

    Yhdistyksen jäsenille postitettiin vuoden 2016 aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsiteltiin ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta.

    Yhdistyksen tiedottajana toimi Vilma Lempiäinen ja kotisivuja ylläpiti Aaro Sahari.

    Yhdistyksen Facebook-sivuilla on 283 tykkääjää.

    Kevätkokous ja esitelmä

    Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 10.5.2016 Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuultiin FT Miia-Leena Tiilin esitelmä aiheesta ”Merivartioammattilaisuus liikkeessä”. Kokoukseen ja esitelmätilaisuuteen osallistui 14 henkilöä.

    Syyskokous ja esitelmä

    Yhdistyksen syyskokous pidettiin 7.12.2016 Tieteiden talolla. Kokouksen jälkeen pidettiin paneelikeskustelu, missä hallituksen puheenjohtaja Tapio Bergholm ja FT Timo Soukola keskustelivat Suomen Merimies-Unionin 100-vuotisen edunvalvonnan historiasta. Kokouksessa ja keskustelutilaisuudessa oli läsnä yhteensä 16 yhdistyksen jäsentä.

    Nautica Fennica

    Suomen merimuseon vuosikirja Nautica Fennica 2015–2016 – Työ merellä postitettiin jäsenetuna jäsenmaksunsa säännöllisesti vuosittain maksaneille jäsenille. Vuosikirjan sisältö järjestettiin Merihistorian päivien 2015 teeman ympärille ja seminaarin esitelmiä julkaistiin vuosikirjassa. Tutkimusartikkelit ja muistelmat kattoivat merityön eri puolia aina 1600-luvulta tähän päivään saakka. Merihistorian metodien, tarkastelukulmien ja esitystapojen rikkaus oli tyylikkäästi esillä.

    Nautica Fennican julkaisi Museovirasto ja sen toimittamisesta vastasivat yhteistyössä Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallinen yhdistys. Vuosikirja on Suomen julkaisufoorumin ensimmäisellä tasolla ja arvioitu tieteellisesti tasokkaaksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Bergholm toimi Nautica Fennican toimittajana ja vastasi yhteistyöstä Museoviraston kanssa.

    Merihistorian päivät

    Yhdeksännet Merihistorian päivät päätettiin järjestää 24.–26.3.2017 Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Tapahtumaa valmistelivat yhteistyössä Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Pietarsaaren museo. Seminaaria varten anottiin apurahoja. Sari Mäenpää valittiin järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi. Työryhmään kuuluivat Sari Mäenpään lisäksi yhdistyksen edustajina Tapio Bergholm, Kirsi Keravuori, Vilma Lempiäinen, Tapio Maijala ja Yrjö Kaukiainen sekä Suomen meriarkeologisesta seurasta Kalle Virtanen ja Kaj Enholm.

    Retket ja tapahtumat

    Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kevätretki 28.5.2016 tehtiin Kuivasaaren linnakesaarelle. Retkelle osallistui 19 yhdistyksen jäsentä.

    Yhdistyksen syysretki kohdistui Tukholmaan 3-4.9.2016. Kaksipäiväisellä retkellä tutustuttiin neljään museokokonaisuuteen. Oppaana toimi Anders Björklund ja matkan vetäjänä Tapio Bergholm. Matka toteutettiin yhteistyössä Helsingin Laivanpäällikköyhdistyksen ja Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen kanssa ja sille osallistui kahdeksan henkilöä.

    21.1.2016 tehtiin tutustumiskierros Museoviraston kuvakokoelmiin. Järjestelyistä vastasi Ismo Malinen. Kierrokselle osallistui 11 henkeä.

    12.10.2016 järjestettiin Ove Enqvistin pitämä erillinen esitelmätilaisuus Tieteiden talossa. Aiheena oli ”Suomenlahti Pietarin suojana. Keisarillisen Venäjän jättimäinen meri- ja rannikkopuolustushanke 1900-luvun alussa.”

    Yhdistys oli 15.10.2016 Hietalahden höyrylaivatapahtumassa myymässä yhdistyksen julkaisuja Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen ja Suomen höyrypursiseuran kanssa.

    Edustukset

    Suomen merihistoriallista yhdistystä ovat edustaneet Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa Petri Sipilä. Museoviraston perinnealusrekisterin asiantuntijalautakunnassa yhdistyksen edustajana on toiminut Anne Ala-Pöllänen. Tapio Bergholm on lisäksi edustanut yhdistystä Merihistorian komission Suomen osaston puheenjohtajana, International Commission of Maritime Historyn varapuheenjohtajana, sekä The Society for Nautical Research:n merentakaisena kirjeenvaihtajana.

    Yhdistys on Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Tiedekustantajien liiton jäsen.

    Merihistoria.fi

    Yhdistys on osallistunut www.merihistoria.fi -verkkoarkiston ylläpitämiseen. Portaalin talous järjestettiin Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta, ja sivuston päivityksistä vastasi Petri Sipilä.

    Talous

    Yhdistyksen jäsenmaksu oli vuonna 2016 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitettiin yhdistyksen tiedotustoimintaa ja ostettiin Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi. Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla.

    Merikarjala-seminaari II 4.11.2017

    Näkökulmia Merikarjalaisuuteen

    Karjalatalo, Yläsali 2. kerros, Käpylänkuja 1, Helsinki

    Merikarjalaksi kutsutaan entisen Viipurin läänin ja Vanhan Suomen alueen rannikkokuntien ja ulkosaarten aluetta. Avoimessa seminaarisarjassa tehdään näkyväksi merikarjalaisuuden merkitys Suomen itsenäisyyden ajan valtiolliseen kehitykseen. Ensimmäinen seminaari pidettiin 16.9. Merikeskus Vellamossa.

    Ohjelma:

  • 10:30-10:40 Pyhäinpäivän seminaarin avaus ja Karjalan Liiton tervehdys
  • 10:40-11:00 Musiikilinen avaus, Viipurin soitannollinen yhdistys
  • 11:00-11:10 Päivän ohjelman esittely, Matti Lepistö, Wiipuri-yhdistys ry
  • 11:10-11:40 ”Näkökulmia Merikarjalan historiaan, idästä ja lännestä katsottuna”, Rainer Knapas, FL
  • 11:40-12:10 ”Mitä se oli meininki Merikarjalassa?” Martti Kosonen, FL
  • 12:10-12:40 ”Merikarjala 1918”, Pirkko Kanervo, FT
  • 12:40-13:00 ”Kysymyksiä ja vastauksia kuulijoilta” puh. joht. Matti Lepistö, Wiipuri-Yhdistys ry
  • 13:00-14:15 lounastauko
  • 14:15-14:45 ”Viipurinlahden kulttuurimaisema” Pentti Savolainen, dosentti
  • 14:45-15:15 ”Miksi merikarjalaisia evakkoja ei asutettu merenrannalle?” Teemu Keskisarja, FT
  • 15:15-15:45 ”Merikarjalan kulttuuritutkimuksesta” Pekka Suutari, professori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto
  • 15:45-16:00 Seminaarin päätössanat, Pertti Joenpolvi, Wiipuri-Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja
  • Seminaarin järjestää Merikarjala-toimikunta, jonka muodostavat Uuras-Kilta, Wiipuri-Yhdistys ry, Merikeskus Vellamo, Karjalan Liitto ry, Karjalan tutkimuslaitos / Itä-Suomen yliopisto. Muutokset mahdollisia, lisätietoja Karjalan liiton kotisivuilta.

    Muutoksen tyrskyjä ja kotirannan maininkeja – avoin luentosarja

    keskiviikkoisin 4.10.-8.11.2017 klo 18.00-19.30

    Forum Marinum, Linnankatu 72, Turku

  • 11.10. Henrika Hopeavuo ja Lauri Kaira: Yksilö ja yhteisö - näkökulmia purjehduksen historiaan 1900-luvun alkupuolella
  • 18.10. Kirsi Keravuori ja Kirsi Sonck-Rautio: Talonpoikaislaivurit ja kalastajat merellä
  • 25.10. Reetta Sippola ja Otto Latva: Muuttuvia näkemyksiä valtamerten pinnalta ja syvyyksistä 1700- ja 1800-luvuilla
  • 1.11. Jaana Kouri ja Katriina Siivonen: Pisara meressä - kulttuurista kestävyyttä veden äärellä
  • 8.11. Ulla Kallberg ja Sari Mäenpää: Miehiä ja naisia merityössä
  • Aallonharjalle eli AHA on Turun yliopistossa toimiva mereen tai muihin vesistöihin liittyvän humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen laboratorio. Luentosarja järjestetään yhteisytössä Forum Marinumin kanssa.

    Merihistoriallisia näyttelyitä

    Merikeskus Vellamo

    ”Pienet laivat – Suuret tarinat” Pienoismallinäyttelyn itsenäisyytemme ajan laivoista on tuottanut Suomen merimuseo yhteistyössä Meriliitto ry:n kanssa, ja se on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Avoinna 29.10. saakka.

    ”Rajaton Meri” Viimsin Rantakansan museon näyttely kertoo kansojen, tavaroiden, tapojen ja ideoiden liikkumisesta Suomenlahdella. Avoinna 7.1.2018 saakka.

    Forum Marinum

    ”Kultarantojen hohtoa – presidenttien veneet” Itsenäisyyden juhlavuonna syvennytään valtion päämiesten historiaan veneilyn kautta. Näyttely esillä 7.1.2018 asti.

    ”Naantali purjehtii: Tuokiokuvia Naantalin Purjehdusseuran satavuotisesta historiasta” Tuokiokuvia sekä esineistöä maineikkaista kilpailuistaan tunnetun seuran historiasta. Avoinna 15.10.2017 saakka.

    Merihistorian seminaariviikonloppu Forum Marinumissa 21.10.-22.10.2017

    Avoimen seminaarin ohjelmassa on lauantaina avoin meripuolustus- ja merisotahistorian tutkijatapaaminen. Päivän aikana käsitellään rannikkotykistö-, rannikkojoukko- ja laivastohistoriaa ja keskustellaan ajankohtaisista tutkimus-, kirja- ja konservointiprojekteista.

    Sunnuntaina 22.10. ohjelma jatkuu laivastohistoriaan kauppamerenkulkuun liittyvillä teemoilla ja suomalaisten merimiesten vaiheilla 1. maailmansodassa. Seminaaripäivän osana on Tekniska Förening i Finlandin toteuttama osuus liittyen julkaisusarjaan Finlandsvenska tekniker. Merihistorian seminaariviikonloppu toteutetaan yhteistyössä Turun Rannikkotykistörykmentin perinneyhdistyksen kanssa.

    Tutustu tarkkaan ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 13.10. mennessä Forum Marinumin verkkosivuilla.

    Forum Marinumin seminaari kutsuu kuulemaan laivanrakennuksen historiasta ja nykytilasta

    Merikeskus Forum Marinum järjestää avoimen, kaikille kiinnostuneille suunnatun ilmaisen seminaarin laivanrakennuksesta lauantaina 30.9. klo 11 - 17 auditorio Ruumassa. Seminaari on osa kokonaisuutta, sillä turkulaisessa laivanrakennuksessa tapahtuu nyt monella rintamalla. Meyer Turun telakan tilauskirja on täynnä pitkälle tulevaisuuteen, ja laivanrakennusteema hallitsee myös kulttuuritoimijoiden syksyn tarjontaa. Meyer Turun ja Visit Turun järjestämät telakkakierrokset ovat jo keränneet yleisöä, Forum Marinumissa avataan marraskuussa "Suomalainen laivanrakennus" -näyttely ja samoihin teemoihin hitsautuu myös Kaupunginteatterin musikaali. Nämä kaikki luovat yhdessä kiehtovia tarinoita laivanrakentajien Turusta - sen historiasta ja tulevaisuudesta.

    Seminaariohjelma koostuu viidestä puheenvuorosta. Aluksi Forum Marinumin tutkijat Pauli Kivistö ja Mikko Meronen luotaavat telakkateollisuuden historiaa ja avaavat uuden laivanrakennus-näyttelyn teemoja. Laivanrakennuksen varhaisia vaiheita esiteltäessä Aurajoen rannat korostuvat vuosisatoja kattavana kulttuuriperinnön lähteenä.

    Aaro Saharin esitelmä käsittelee Suomen Neuvostoliitolle vuosina 1944 - 1952 maksamia sotakorvauksia laivanrakennusteollisuuden kehityksen näkökulmasta. Sahari avaa tämän teollisuuspoliittisen, suuren teknologisen järjestelmän silmiinpistäviä etuja ja puutteita sotakorvauksia edeltäneiden vuosien ja sitä seuranneen idänkauppakauden välisenä yhteiskunnallisena murroskohtana. Hän erittelee laivanrakennusteollisuuden tuotannon kehitystä ja purkaa sotakorvauskautta koskevia, keskenään ristiriitaisia tulkintoja. Esitelmä valottaa Aaro Saharin vuonna 2018 Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta valmistuvaksi suunnitellun väitöskirjahankkeen "Valtio ja suurteollisuuden synty " tuloksia.

    Forum Marinumin Hanna Niittymäki esittelee puheenvuorossaan laivasuunnittelija Vuokko Laakson (1937–2015) elämäntyötä. Suunnittelutoimisto Studio Vuokko Laakso suunnitteli vuosina 1964–1995 yli viisikymmentä laivasisustusta matkustaja-autolauttoihin, rahti- ja rahtimatkustajalaivoihin sekä erikoisaluksiin. Laakso toimi vuosikymmeniä Finnlines- ja Silja Line -varustamojen sekä Wärtsilän telakan vakituisena yhteistyökumppanina.

    Ohjelman lopuksi Meyer Turun tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kari Sillanpää esitelmöi risteilylaivojen kehityksestä matkustusmukavuuden ja viihdykkeiden kannalta. Millaista matkanteko on ollut, millaista ajanvietettä on ollut tarjolla, mitä se nykyään on ja mitä ajatuksia meillä on tulevaisuuden suhteen?

    Ohjelma-aikataulu

    Seminaarin yhteyshenkilö:
    Sari Mäenpää, Kokoelma-amanuenssi
    Forum Marinum
    sari.maenpaa@forum-marinum.fi
    puh. 040 6569 672


    Kirjoituskutsu, 29.5.2017

    merenkulkijoiden siirtolaisuus – historia ja nykypäivä

    Siirtolaisuusinstituutti hakee artikkeleita tieteelliseen kokoomateokseen merimiesten ammattikunnan ja siirtolaisuuden suhteesta. Teoksen keskiössä on Suomesta lähtevä, Suomeen suuntautuva tai laajempi Itämeren alueen merenkulkijoiden muuttoliike eri aikoina, mutta myös erilaiset kansainväliset vertailut ovat tervetulleita.

    Kokoomateos luo toistaiseksi vielä puuttuvan monitieteisen yleiskuvan suomalaisen merityön ja siirtolaisuuden pitkästä jatkumosta. Se liittää merityöperusteisen liikkuvuuden osaksi muuta maastamuuttoa ja maahanmuuttoa koskevaa keskustelua. Merimiehen työ on itsessään kansainvälistä ja tarjoaa edellytyksiä muuttaa työtilaisuuksien perässä ulkomaille. Liikkuvuutta edistäviä tekijöitä ovat muun muassa työn mukanaan tuoma maailmankuvan laajeneminen, ulkomaisten satamien ja merenkulkuolosuhteiden tutuksi tuleminen, kielitaidon karttuminen sekä universaali ammattitaito. Ulkomaille jäämiseen ovat vaikuttaneet monet poliittiset tekijät kuten työvoiman liikkumista koskeva kansallinen ja ylikansallinen säätely, vastaanottavien maiden kulloinenkin siirtolaisuuspolitiikka ja työmarkkinatilanne, maailmanpoliittinen tilanne ja kansainväliset suhteet sekä toisaalta ulkosuomalaisuutta tukevat instituutiot kuten suomalaiset ja muut pohjoismaiset merimieskirkot, lähetystöt ja konsulaatit sekä suomalaisten yhteisöt ulkomailla. Merimiehen tie on kuitenkin saattanut viedä myös sinne, mihin suomalaisten siirtolaisvirrat eivät tyypillisesti ole suuntautuneet. Kansainvälisistä kokemuksista johtuen merimiehet ovat olleet myös tärkeitä kulttuuri-innovaatioiden levittäjiä.

    Teos lähestyy merimiesten siirtolaisuutta sekä lähtömaan, liikkeellä olon että ulkomaille asettumisen näkökulmista. Teokseen haetaan kirjoittajia esimerkiksi seuraavien kysymysten inspiroimana:

  • Minne, miksi ja miten suomalaisen merenkulkualan liikkuvuus on suuntautunut?
  • Mitkä ovat olleet liikkuvuutta ohjaavia, edistäviä ja haittaavia tekijöitä eri aikoina?
  • Mitä merimiesten työperusteinen liikkuvuus ja pysyvämpi siirtolaisuus ovat merkinneet merimiesten lähtöpaikkakunnille? Millaisia vaikutteita kotimaahan palanneet ovat tuoneet tullessaan? Miten merenkulun siirtolaisuus on vaikuttanut perhe-elämään ja käsityksiin sukupuolesta?
  • Mitä liikkeellä olo, siirtolaisuus ja suomalaisuus merkitsivät ulkomaille jääneille merimiehille?
  • Merimiesten joukossa ovat ruotsinkieliset olleet yliedustettuina. Millä tavoin kieli on vaikuttanut merimiesten siirtolaisuuteen ja sen vaikutuksiin?
  • Millaisina maahanmuuttajina suomalaiset merimiehet on nähty eri aikoina heidän matkansa määränpäässä? Miten merimiehen työhön ja ammattitaitoon liittyvät ominaisuudet ovat yhdistyneet käsityksiin suomalaisten etnisestä, uskonnollisesta tai kielellisestä taustasta?
  • Kirjan toimittaa FT Pirita Frigren Jyväskylän yliopistosta. Teos julkaistaan suomeksi Siirtolaisuusinstituutin uudessa, vertaisarvioidussa Tutkimuksia-sarjassa sekä painettuna että avoimesti digitaalisena saatavilla olevana versiona. Myös yhteisjulkaisu toisen kustantajan kanssa on mahdollinen. Hankkeen tähänastisia yhteistyökumppaneita ovat Suomen Merimieskirkko ja Turun merikeskus Forum Marinum.

    Aikataulu ja ohjeet

    Lähetä artikkeliehdotuksesi (200–300 sanaa) 1.9.2017 mennessä toimittaja Pirita Frigrenille (pirita.frigren@jyu.fi). Sisällytä abstraktiin artikkelisi työnimi, tutkimusaihe – ja kysymys, aineistot ja metodit sekä näkökulma, jolla artikkeli tuo uutta tietoa merimiesten siirtolaisuudesta. Jätä myös yhteystietosi.

    Kirjoittajille ilmoitetaan valinnoista 15.9.2017 mennessä. Käsikirjoitusten määräaika on 31.3.2018, jonka jälkeen artikkelit lähtevät vertaisarviointikierrokselle. Vertaisarvioinnin jälkeen käsikirjoitukset muokataan ja viimeistellään tammikuuhun 2019 mennessä, ja teos on valmis painoon maaliskuussa 2019. Teoksen julkaisuseminaari järjestetään syksyllä 2019 Turun merikeskus Forum Marinumissa. Kirjoitusprosessin aikana pyritään järjestämään 1-2 kirjoittajakokousta.

    Tervetuloa mukaan!

    Pirita Frigren Tuomas Martikainen
    Tutkijatohtori Johtaja
    Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän ylipisto Siirtolaisuusinstituutti

    JÄSENTIEDOTE 2 / 2017

    PDF-versio

    Raumalla juhlitaan koko vuosi

    Rauman kaupunki juhlii tänä vuonna 575-vuotisjuhlavuottaan. Vilkas juhlavuosi näkyy monin tavoin myös Rauman merimuseossa. Huhtikuun puolivälissä vietettiin Rauma-päivää, jolloin raumalaiset museot - Rauman merimuseo, Rauman museo, Rauman taidemuseo sekä Lönnströmin museot - julkaisivat yhteisen mobiilioppaan. Sen avulla voi tutustua Rauman historiaan sekä luettuna että kuunnellen paikallisen kirjailijan Tapio Koivukarin tekstejä. Rauman giälell, tottakai. Osaan mobiilioppaan kohteista pystytetään myös opastetaulu. Opas löytyy täältä.

    Rauman merimuseon kesäkaudesta odotetaan vilkasta, sillä alkuvuodenkin kävijämäärät ovat ylittäneet viime vuosien luvut. Museo on päivittäin avoinna 1.6.-9.8. kello 11-17. Pitsiviikot järjestetään Raumalla 22.-30.7. Silloin merimuseolla yleisölle tarjotaan muun muassa opastuksia, luentoja sekä Merimiesten makramee -työpajoja, makramee kun on Taitoliiton valinta vuoden 2017 käsityötekniikaksi. Keskiviikkona 26.7. Rauman Merihistoriallinen Seura järjestää Merellisen suvipäivän Kiikartornin (näkötorni) ympäristössä, jossa on muun muassa yleisöpurjehduksia Santtioseuran porkarpaatilla, Raumanmeren puuveneilijöiden kokoontuminen, merimuseon pop-up museo sekä illalla merihenkistä yhteislaulua.

    Aina Paneliuksen Laivakokki-kirjan näköispainos on loppuunmyyty. Tämän vuoden tavoitteena on julkaista uusi painos, täydennettynä rouva Aina Paneliuksen omalla elämäntarinalla. Ainasta ja Laivakokki-kirjasta toteutetaan kirjan julkaisemisen yhteydessä myös pieni näyttely Rauman merimuseon tiloihin. Teemanäyttelynä museossa jatkaa tämän vuoden loppuun asti raumalaista laivanrakennusta käsittelevä Rakennettu Raumalla - Made in Rauma. Keväällä 2018 avataan Rauman sataman historiasta kertova teemanäyttely.

    Rauman merimuseo kehittää toimintaansa erilaisten projektien avulla. Tänä keväänä on käynnistynyt Elokuvaa museoon -hanke, joka toteutetaan yhdessä Rauman Elokuvakerho ry:n ja Rauman Lyseon Lukion kanssa. Tavoitteena on kehittää elokuvan käyttöä museo-opetuksessa ja luoda malli, jolla voidaan syventää museon kokoelmien ymmärtämistä ja menneisyyteen samaistumista elokuvien tarinallisuuden kautta. Projektia rahoittaa Museovirasto.

    Rauman merimuseon johtajana sen perustamisesta lähtien toiminut Hannu Vartiainen jäi eläkkeelle vuoden 2016 lopussa. Hannu teki suuren työn sekä museotoiminnan alkuun saattamiseksi, museon kokoelmien kartuttamiseksi sekä raumalaisen merenkulun historian tallentamiseksi. Lokakuussa 2016 julkaistu Rauman merenkulun historia -teos on ollut paikallinen hittituote. Sain työskennellä Hannun rinnalla marraskuusta lähtien ja vähitellen olen pääsemässä sisään mielenkiintoiseen tehtävään.

    Rauman merimuseo tulee jatkossakin pysymään raumalaisen kauppamerenkulun sekä merimiesammatin historian tallentajana. Pyrimme säilymään pienenä, mutta ketteränä toimijana, jolla on kyky tarttua ajankohtaisiin paikallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Aktiivinen museo on tiiviisti mukana kaupunkilaisten elämässä ja tarjoaa mahdollisuuksia niin uuden oppimiseen, vanhan muisteluun kuin sukuhistorioiden tutkimiseenkin. Turistille Rauman merimuseo tarjoaa mahdollisuuden tutustua merenkulkijoiden elämään erityisesti raumalaisen purjemerenkulun huippuvuosina.

    Anna Meronen
    museonjohtaja, Rauman merimuseo

    Kutsu kevätkokoukseen - Kallelse till vårmöte

    Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 23.5.2017 klo 18:00 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Kruununhaka), salissa 312. Kokouksen jälkeen kuullaan Pirita Frigrenin esitelmä "Merimiesten vaimot -näkökulma 1800-luvun satamakaupunkeihin ja merenkulkuun".

    Föreningen håller sitt stadgeenliga vårmöte tisdagen den 23.5.2017 klockan 18:00 på Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Kronohagen), i sal 312. Efter vårmötet håller Pirita Frigren ett föredrag "Sjömanshustrur - en synvinkel på 1800-talets hamnstäder och sjöfart".

    Kesäretki Naissaaren ja Tallinnan merilinnoituksille 5.-6.8.2017

    Suomen merihistoriallinen yhdistys (SMHY) järjestää retken Viron Naissaareen ja Tallinnaan 5.-6.8.2017 yhdessä Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen (SLHY) ja Helsingin Laivanpäällikköyhdistyksen (HLY) kanssa. Kaikki yhdistysten jäsenet seuralaisineen ovat lämpimästi tervetulleita retkelle!

    Porkkalan ja Tallinnan välille rakennettiin 1910-luvulla valtava merilinnoitusjärjestelmä, jonka tarkoitus oli suojata hieman aikaisemmin Tallinnaan rakennettua laivastotukikohtaa ja Pietariin johtavia teitä. Tämä Venäjän laivastotukikohta Tallinnassa oli Kronstadtin jälkeen Venäjän tärkein sotasatama Itämerellä. Päätös sen sijoittamisesta Tallinnaan oli tehty 1909 ja sitä oli suunniteltu 1911. Peruskivi laskettiin Tallinnassa 1912.

    Näihin sotasataman säilyneisiin osiin tutustumme Tallinnassa lauantaina 5.8.2017 ja Naissaaressa sunnuntaina 6.8.2017. Virolainen tutkija Robert Treufeldt opastaa suomeksi ja myös suomalainen asiantuntija Ove Enqvist on mukana molempina päivinä. Matkanjohtajana toimii SMHY:n puheenjohtaja Tapio Bergholm. Tuttuun tapaan retkeläiset järjestävät ja maksavat matkansa ja majoituksensa itse. Matkakustannuksia retkeläisille aiheuttavat myös seuraavat kuljetuspalvelut: tilausajobussi Tallinnassa 5.8. ja merimatka 6.8. Tallinnasta Naissaareen, retki kuorma-autoilla Naissaaressa ja merimatka takaisin Naissaaresta Tallinnaan. Ne kaikki maksetaan paikan päällä ja sitä varten retkeläisten kannattaa varmuuden vuoksi ottaa euroja mukaan käteisenä. Näiden kuljetuspalveluiden kustannukset ovat joka tapauksessa kohtuulliset. Opastuksen tarjoaa SMHY. Osallistua voi molempina päivinä tai vain toisena.

    Ohjelma:

    Lauantaina 5.8.2017 kokoonnumme klo 12:00 Lentosatamaan Viron merimuseon (Vesilennuki tänav 6, Tallinna) sisäänkäynnin luokse. Sieltä kuljemme ”Pietari Suuren sataman” rantaa länteen päin jalan. Kyseessä on ennen ensimmäistä maailmansotaa aloitettu sotasatamahanke, johon Venäjän Itämeren-laivaston oli määrä siirtyä. Rantakävely kattaa Lentosataman ja Noblessnerin sukellusvenetehtaan alueen. Tämän jälkeen nousemme tilausajobussiin, koska osa sotasataman kohteistamme on kauempana Tallinnassa. Tiedossa on paljon sellaista säilynyttä nähtävää, josta kaikki tallinnalaisetkaan eivät ole tietoisia. Retken kesto Tallinnassa on noin neljä tuntia.

    Retken jälkeen voimme vielä yhdessä kävellä (n. 800 metriä) Vanhaan Kalasatamaan katsomaan suomalaisen sotakorvauskuunarin hylkyä, jos se on vielä näkyvissä. Vastaavia hylkyjä on Virossa jäljellä ainoastaan kaksi. (Yhteensä 91:stä sotakorvauskuunarista noin 15 oli yhteyksissä Viroon. Niistä ”Vega” on entisöitävänä Pietarsaaressa.) Vanhassa Kalasatamassa oleva hylky ei ole suojeltu, vaikka se onkin merkitty aluesuunnittelukarttaan. Alueella alkava rakentaminen saattaa aiheuttaa hylyn tuhoutumisen.

    Sunnuntaina 6.8.2017 kokoonnumme klo 9:00 Lentosatamaan laiturille. Runbjarn- ja Sailor Jerry -alukset vievät meidät Naissaareen, jossa olemme perillä noin klo 10:15. Naissaaressa kuljemme sotilaskuorma-autoilla ja tutustumme muun muassa tykistöasemiin, miinatehtaaseen ja sotilaskylään. Täältä palaamme Naissaaren keskussatamaan. Aikataulun salliessa kävelemme myös saaren eteläkärkeen, jossa sijaitsevat muun muassa Männikun 1950-luvun sotilaskylä, Viron Canet-patteri, Englanin sotilashautausmaa ja Ranskan sotilashautausmaan muistomerkki, majakka, virolais-ruotsalainen kylä luterilaisine kirkkoineen (1936) ja Venäjän bastionilinnake vuodelta 1727.

    Viivymme Naissaaressa noin viisi tuntia. Kohteidemme sijainnin takia eväitä kannattaa varmuudeksi ottaa mukaan, vaikka Naissaaressa on kuljetuspalvelujen lisäksi tarjolla myös ruoka- ja majoituspalveluja. Palaamme Naissaaren sisäosista takaisin keskussatamaan, josta lähdemme mantereelle klo 15:30. Saavumme takaisin Tallinnan Lentosatamaan noin klo 17.

    Odotuksen mukaisesti suurin osa retkeläisistä tulee Suomesta Tallinnaan laivalla lauantaiaamuna 5.8. ja palaa Tallinnasta Suomeen laivalla sunnuntai-iltana 6.8. Omalla veneellä Naissaareen tulevia pyydetään olemaan paikalla Naissaaren keskussatamassa sunnuntaina 6.8. klo 10:15 ja liittymään Tallinnasta tulevaan pääjoukkoon siellä.

    Ilmoittautumiset Yrjö Tiitiselle (Puh. +358 50 561 5416) viimeistään 15.6.2017.

    Merihistorian päivät pidettiin Kotkassa 24.–26.5.2017

    Merihistorian päivien yleisöä ja puhujia Merikeskus Vellamon auditoriossa lauantaiaamuna 25.3.2017. Kuva: Ove Enqvist.)

    Yhdeksännet Merihistorian päivät pidettiin maaliskuussa Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Seminaari oli osa itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Tapahtuman teemana oli jo tammikuun Tieteen päiviltä tuttu ”Suomi saarena”. Esitelmien aiheet painottuivat perinteiseen tapaan lauantaina merihistoriaan ja sunnuntaina meriarkeologiaan. Puhujina kuultiin niin kotimaisia huippuja kuin kansainvälisiä tähtiä Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Molempina seminaaripäivinä esitelmiä seurasi yli satapäinen yleisö! Lisäksi perjantain avoin keskustelutilaisuus merihistorian digitaalisten aineistojen käytöstä ja säilyttämisestä keräsi paikalle yli 60 osallistujaa ympäri maan. Lauantaipäivän kruunasi Kotkan kaupungin ruhtinaallinen iltavastaanotto kaupungintalon istuntosalissa.

    Merihistorian päivistä ja niiden järjestelyistä tuli osallistujilta runsaasti hyvää palautetta, mikä ilahdutti järjestäjiä kovasti. Työryhmä ottaa mielellään edelleen vastaan kommentteja tai kehitysehdotuksia, joita voi lähettää seminaarisihteerille (Vilma Lempiäinen, 040 8654681).

    Merihistorian päivät 2017 lennättää vielä suuret kiitokset kaikille osallistuneille, tapahtuman tukijoille ja ennen kaikkea Suomen merimuseolle, Merikeskus Vellamolle ja Kotkan kaupungille. Tapaamisiin kahden vuoden kuluttua Turussa Forum Marinumissa!

    Nautica Fennica saamatta?

    Jäsenetuihin kuuluva vuosikirja Nautica Fennica 2015–2016 postitettiin viime vuoden lopulla kaikille jäsenmaksunsa säännöllisesti maksaneille. Jos et jostain syystä ole saanut uutta Nauticaa, pyydämme ottamaan yhteyttä yhdistyksen sihteeri Ville Honkaseen (Ville Honkanen , puh. 0400 633290).

    Yhdistys vieraili Suomenlinnan telakalla

    Suomen merihistoriallinen yhdistys pääsi 31.3.2017 tutustumaan Suomenlinnan telakkaan ja museojäänmurtaja Tarmon kunnostustöihin. Kierroksemme alkoi telakan konttorista, jossa Tero Hänninen esitteli aluksen piirustuksia ja työn vaiheita. Operaation haastavin osuus, ahtaiden painolastitankkien slammauksen poisto ja maalaus, oli saatu päätökseen ja rungon pohjamaalaus alkanut. Lopuksi kiipesimme telakka-altaan pohjalle ihailemaan 110-vuotiasta Tarmoa alhaalta käsin. Lämpimät kiitokset Alfons Håkans Suomenlinna Shipyardille ja Suomen merimuseolle tutustumisretken mahdollistamisesta! Kuvakooste retkestä löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.

    Kesän merihistorialliset näyttelyvinkit

    Merikeskus Forum Marinum, Turku

    Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa - meriseikkailu lapsille 15.2.–27.8.2017.
    T.H. Norlingin merimaalauksia Suomen Joutsenella 27.5.–28.8.2017.
    Muutoksen aalloilla – Itämeren merenkulkua reformaation aikakaudella 6.4.–26.7.2017.

    Aukioloajat ja lisätietoja

    Merikeskus Vellamo, Kotka

    Pienet laivat, suuret tarinat 5.5.–29.10.2017.
    Museojäänmurtaja Tarmo aukeaa telakoinnin jälkeen kesäkaudeksi 26.6.–3.9.2017.
    Lasia kaikille – Karhula 1889–2009 19.5.2017 alkaen.

    Aukioloajat ja lisätietoja

    JÄSENTIEDOTE 1 / 2017

    PDF-versio

    Merihistorian Päivät 2017 järjestetään Merikeskus Vellamossa Kotkassa 24.–26.3.2017

    Vuoden 2017 Merihistorian Päivien ohjelma on nyt julkaistu! Luvassa on mielenkiintoisia esityksiä ja keskustelutilaisuuksia kolmen päivän ajan. Teemana on tänä vuonna Suomi saarena. Tavalla tai toisella useimmissa puheenvuoroissa sivutaan Suomen maatieteellistä asemaa pohjoisena, länteen päin merellisistä yhteyksistään riippuvana maana. Kauppamerenkulku ja kulttuuriyhteydet Itämerta pitkin ovat pitkälti luotsanneet Suomen kehitystä. Merellisten kulkureittien jäätyminen on myös määrittänyt suomalaista työn rytmiä ja elinkeinoja aina 1900-luvulle saakka.

    Merihistorian päivillä kuullaan myös meriarkeologien luentoja löyhästi Suomi saarena -teeman ympäriltä. Suomen pitsinen etelärannikko on vienyt monet alukset karille ja siten muodostanut aarreaitan meriarkeologeille. Nyt järjestettävät Merihistorian Päivät ovat erityisen mielenkiintoiset siksikin, että merihistorian, meriarkeologian ja kansatieteen alalta on valmistunut juuri viime vuosina loistavia tutkimuksia ja tekijöistä suurin osa on puhumassa tapahtumassa. Seminaarissa kuullaan myös erittäin merkittäviä ulkomaisia puhujia; Isaac Land Indiana State Universitystä esitelmöi rannikkohistoriasta ja Robert Lee Liverpoolin yliopistosta Suomi saarena- käsitteestä kansainvälisestä perspektiivistä. Sunnuntaina tapaamme myös kaksi kansainvälisesti kuuluisaa meriarkeologia, nimittäin Lars Einarsson Kalmar Länsmuseetista sekä aiemmin Subzonella työskennellyt Maili Roio Muinsuskaitseamet’sta Tallinnasta.

    Seminaari alkaa perjaintaina vapaamuotoisella tutkijatapaamisella sekä keskustelutilaisuudella ja jatkuu kaksi kokonaista päivää lauantaina ja sunnuntaina. Olet tervetullut esittelemään tutkimusaihettasi kannustavassa ympäristössä ja keskustelemaan merihistorian alan digitaalisista valokuvista ja muista aineistoista perjantaina. Viikonloppuna esitelmiä kuullaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi mutta ainakin tiivistelmät pyritään kääntämään suomeksi seuraamisen helpottamiseksi. Tapahtuman järjestävät Suomen Merihistoriallinen Yhdistys, Suomen Meriarkeologian Seura ja Suomen Merimuseo. Lisätietoja antaa seminaarisihteeri Vilma Lempiäinen (vilma.lempiainen+SMHY@gmail.com ja järjestelytyöryhmän pj Sari Mäenpää (sari.maenpaa@forum-marinum.fi). Jäsentiedotteen liitteenä oleva ohjelmaesite on saatavilla myös Merikeskus Vellamon ja yhdistyksen sivuilla, osoitteessa www.merihistoria.fi sekä facebookin tapahtumasivulta Merihistorian Päivät 2017 - Suomi saarena.

    Tapaamisiin Kotkassa!

    Sari Mäenpää
    seminaarityöryhmän puheenjohtaja

    Kevätretki Suomenlinnan telakka-alueelle 31.3.2017

    Maaliskuussa järjestetään retki Suomenlinnan historialliselle telakalle, jossa on toukokuuhun asti kunnostettavana Suomen merimuseon kokoelmiin kuuluva 110-vuotias jäänmurtaja Tarmo. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan tutustumaan työn vaiheisiin ja käymään telakka-altaan pohjalla ihailemassa Tarmoa koko komeudessaan. Kypärän käyttö on telakalla välttämätöntä, ja niiden saatavilla olevasta määrästä johtuen osallistujia voidaan ottaa mukaan rajoitetusti. Tapaamme telakan porteilla perjantaina 31.3. klo 15:00. Ilmoittaudu retkelle 19.3.2017 mennessä Vilma Lempiäiselle (vilma.lempiainen+SMHY (at) gmail.com, puh. +35840 8654681).

    Suomen merihistoriallinen yhdistys on mukana Lokissa

    John Nurmisen Säätiön Loki-palvelu on meren ystävien ja asiantuntijoiden yhteisö, jossa kerätään ja jaetaan mereen liittyviä tarinoita, lokimerkintöjä. Kuka tahansa voi tehdä Lokin kartalle merkinnän, joka voi olla muodoltaan kuvasarja, tarina, tieteellinen artikkeli tai mitä tahansa näiden väliltä. Yhdistys julkaisee mielellään jäsentensä kirjoituksia oman Loki-profiilinsa alle, ensimmäisenä tässä sarjassa julkaistiin Tieteiden yön yhteydessä puheenjohtaja Tapio Bergholmin artikkeli ”Oma kokemus tutkimuskohteena – Mauno Koivisto ja Turun satama”. Mikäli haluat, että yhdistys julkaisee Lokissa omia tekstejäsi, ota yhteys tiedottaja Vilma Lempiäiseen (vilma.lempiainen+SMHY (at) gmail.com).

    Lokin yli 400 lokimerkinnän joukosta voi etsiä kiinnostavia kohteita liikkumalla Lokin kartalla, tutkimalla käyttäjien profiileja tai etsimällä hakukentän kautta. Lokimerkintöjä jaetaan myös Facebookissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa, joten julkaisemalla tavoittaa laajan meriaiheista kiinnostuneen yleisön. John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Anna Herlin esittelee Lokia Merihistorian päivillä sunnuntaina 26.3.2017.

    Kevättä rinnassa Forum Marinumissa!

    Forum Marinumissa on tiedossa vilkas kevät sekä näyttely- että tapahtumarintamalla. Ahvenanmaan Merenkulkumuseon tuottama näyttely "Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa" lainataan Forum Marinumiin. Lapsille suunnattu toiminnallinen näyttely perustuu Jakob Wegeliuksen palkittuun lastenkirjaan "Legenden om Sally Jones". Kirja sisältää monta hienoa kuvausta merenkulusta ja merimieselämästä. Näyttely koostuu mm. isosta höyrylaivasta, viidakosta ja satama-alueesta jotka leikkiin kehottaen johdattavat huimiin meriseikkailuihin!

    Kiitokseksi ja Koristeeksi -votiivilaivanäyttely puolestaan päättyy 26. helmikuuta, joten sinne ehtii vielä. Huhtikuun alussa avataan lisäksi reformaatio ja merenkulku-aiheinen näyttely, joka juhlistaa reformaation saapumista Suomeen 500 vuotta sitten. Göran Schildtin syntymästä tulee 11.3.2017 kuluneeksi sata vuotta ja sen kunniaksi Forum Marinumissa toteutetaan hänen uraansa esittelevä valokuvanäyttely.

    Forum Marinumissa alkaa helmikuussa koko kevään kestävä viikottainen esitelmäsarja, joka aluksi jatkaa päänäyttelyn Työ merellä -teemaa ja siirtyy kesää kohti vapaa-ajan purjehdukseen.

    Forum Marinumissa on myös käynnissä Kruununmakasiinin vintin tyhjennys ja kokoelmien siirto uuteen varastoon. Vuonna 2017 on edessä isoja näyttelyhankkeita, muun muassa laivanrakennusnäyttelyn uudistus, jonka valmistelu on jo alkanut. Forum Marinum odottaa jo kesää ja valmistautuu kiivaasti heinäkuun Turun Tall Ships Races -tapahtuman päänäyttämöksi. Lisätietoja kevään seminaariohjelmasta, muista ohjelmasta ja näyttelyistä löytää Forum Marinumin kotisivuilta.

    Sari Mäenpää, Forum Marinum

    Tieteen päivien Suomi saarena! -sessiot olivat menestys

    Suomen merihistoriallinen yhdistys oli mukana tammikuussa järjestetyillä Tieteen päivillä. Torstaina ja perjantaina 12.–13.1.2017 järjestettyjen merellisten sessioiden teemana oli Suomi saarena! ja molempia oli kuulemassa yli satapäinen yleisö. Lämpimät kiitokset kaikille puhujille, kommentaattoreille ja Grex musicus -kuorolle erinomaisista esityksistä! Tapahtuma oli osa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi100-hanketta. Pääjärjestäjinä olivat Tieteen päivät ja Suomen merihistoriallinen yhdistys, yhteistyökumppaneina Kansalliskirjasto ja John Nurmisen Säätiö. Suomi saarena -teemalla jatketaan maaliskuussa myös Merihistorian päivillä. Tervetuloa!

    Merihistoriallinen esitelmä

    FM Aaro Sahari: Suomalaisen jäänmurron historia ja jäänmurtajien kansallinen merkitys 1867–2017. Merikeskus Vellamo, Kotka 8.2.2017 klo 17-18.

    Jos et ehtinyt Tieteen päiville kuulemaan uusinta tutkimustietoa jäänmurrosta, on toinen tilaisuus tarjolla Tietoherkussa Kotkassa. Esitys kertoo talvimerenkulun teknologisesta kehityksestä ja sen muuttuvista merkityksistä Suomen valtiolle ja yhteiskunnalle. Saharin väitöskirja Valtio ja suurteollisuuden synty käsittelee suomalaisen laivanrakennusteollisuuden kehitystä ja valtiosuhdetta vuosina 1920–1960. Esitelmä perustuu valtiotieteiden maisteri ja diplomi-insinööri Saara Matalan (Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu) kanssa vuonna 2016 tehtyyn tutkimukseen suomalaisen talvimerenkulun historiasta.

    Merihistoriallisia julkaisuja

    Johanna Pakola ja Seppo Laurell: Menetetyt majakat. Docendo, 2016.

    Kirja kertoo entisillä ja nykyisillä merialueillamme ja Laatokalla sijainneiden ja sijaitsevien majakoiden ja majakkasaarten sotavuosista 1700-luvulta alkaen. Tuhoutuneiden ja rajan taakse jääneiden majakoiden mukana katosi usein myös tiivis ja omaleimainen yhteisö. Aiemmin julkaisemattomat valokuvat tuovat historian lähelle lukijaa.

    Hannu Vartiainen: Rauman merenkulun historia. Rauman merimuseo, 2016.

    Rauman merimuseon eläköityvä johtaja Hannu Vartiainen kokoaa kotikaupunkinsa merenkulun historian yksiin kansiin. Rannikkokaupungissa meren vaikutus ulottui kaikkialle, parhaimmillaan työikäisistä miehistä lähes puolet oli merimiehiä ja kaikki porvarit saivat tulonsa merenkulusta. Teos seuraa kaupungin vaiheita perustamisesta 1960-luvulle.

    Miehet merellä, hetkiä luotsauksen historiasta. John Nurmisen Säätiö, 2016.

    Nyt 320-vuotias Luotsilaitos on Suomen vanhimpia edelleen toimivia organisaatioita. Luotseja on ollut vielä paljon kauemmin, ja toiminnasta annettuja asetuksia tunnetaan 1200-luvulta. Teos keskittyy Suomen kuuteen historialliseen luotsipiiriin ja luotsauksen kuvauksessa 1800- ja 1900-lukuihin. Katkelmia kirjasta on luettavissa Loki –palvelussa hakusanalla #miehetmerellä: www.lokistories.fi

    Taneli Eskola ja Ove Enqvist: Maiseman vartijat, linnakesaarten tunnelmia ja historiaa. Maahenki oy, 2017.

    1900-luvun alussa Pietarin suojaksi rakennettiin koko Suomenlahden kattava rannikkopuolustusjärjestelmä. Suomenlahden luovutetut linnoitussaaret ovat Itämeren kruununjalokiviä, joilla on takanaan kunniakas menneisyys sotilaskäytössä ja tulevaisuus siviilikäytössä. Itsenäisen Suomen aikana suljetut linnakesaaret lukitsivat pääsyn maan aluemerelle, sisäisille aluevesille ja mantereelle. Näyttävästi kuvitettu teos sisältää runsaasti tietoa saarten luonnosta ja historiasta. Teos julkistetaan keskiviikkona 25.1.2017 klo 17.30 -20.00 Kahden tunnin kirjamessut -tapahtumassa Suomen valokuvataiteen museossa.

    Suomen merihistoriallisen yhdistyksen hallitus

    Hallituksen yhteystiedot löytyvät täältä: hallitus 2017.

    Suomi saarena!

    Monitieteiset sessiot Tieteen päivillä Helsingissä 12.–13.1.2017

    Kokonaisuuden ohjelma

    Onko Suomi saari? Voiko sanoa, että Suomi on kehittyneiden Itämeren yhteyksiensä kautta tullut osaksi läntistä maailmaa? Onko luonnon globalisaatio uhka Itämerelle? Sykkiikö Suomi yhä meriliikenteen mukaan? Näitä ja muita kysymyksiä tarkastellaan tieteellisen dialogin keinoin. Luentoja täydentää Grex Musicus -kuoron esitys.

    Tapahtuma on osa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi100-hanketta. Pääjärjestäjinä ovat Tieteen päivät ja Suomen merihistoriallinen yhdistys, yhteistyökumppaneina Kansalliskirjasto ja John Nurmisen Säätiö.

    Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

    JÄSENTIEDOTE 4 / 2016

    PDF-versio

    Nautica Fennica 2015–2016 - Työ merellä

    Merihistorian päivät kokosivat Pietarsaareen 20–23.3.2015 jo perinteisen dynaamiseen tapaan merenkulun ammattilaisia, eri alojen ja aikakausien tutkijoita pitämään esitelmiä, kuuntelemaan niitä ja kommentoimaan niissä esitettyjä näkökulmia. Teemana oli tällä kertaa Työ merellä, joka oli osin saanut innoituksensa kuuluisasta tangosta Yö merellä.

    Teema sai myönteisen ja innostuneen vastaanoton. Aiheeseen tarttuivat niin suomalaiset kuin kansainväliset aiheen tarkastelijat. Suomen merimuseo ja Suomen merihistoriallisen yhdistys voivat nyt yhdessä jälleen iloita siitä, että meillä on yhdistyksen jäsenetuna kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä tutkimusavauksia sisältävä julkaisu.

    Nautica Fennicassa ei tällä kertaa ole yksittäisten artikkelien tiivistelmiä käännetty, mutta kotimaisuus ja kansainvälisyys lyövät kättä kolmikielisessä julkaisussa. Tutkimusartikkelit ja muistelmat kattavat merityön eri puolia aina 1600-luvulta tähän päivään saakka. Merihistorian metodien, tarkastelukulmien ja esitystapojen rikkaus on tyylikkäästi esillä.

    Tieteelliset artikkelit ovat käyneet läpi vertaisarvioinnin. Tekijät ovat ottaneet esitetyn kritiikin, kommentit ja parannusehdotukset siten huomioon, että laatu on varmistunut ja prosessin myötä parantunut.

    Minulla on ilo kiittää kaikkia Pietarsaaren Merihistorian päivien onnistumiseen, tämän kirjan artikkeleita kirjoittaneita ja nimettömiä vertaisarvioijina toimineita vahvasta panoksesta.

    Tähän kirjaan tutustuvat voivat todeta, että merihistorialla on Suomessa tuulta purjeissa!

    Tapio Bergholm
    Suomen merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja
    Nautica Fennica 2015–2016 toimittaja

    Kutsu syyskokoukseen - Kallelse till höstmöte

    Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 7.12.2016 kello 17:15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Kruununhaka), salissa 405. Kokouksen jälkeen FT Timo Soukola kertoo ja keskustelee dosentti Tapio Bergholmin kanssa Suomen Merimies-Unionin 100-vuotisen edunvalvonnan historiasta. Liitteenä alustava toimintasuunnitelma vuodelle 2017.

    Föreningen håller sitt stadgeenliga höstmöte och en fest lördagen den 7.12.2016 klockan 17:15 på Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Kronohagen), i sal 405. Efter mötet diskuterar FT Timo Soukola och docent Tapio Bergholm om Finlands Sjömans-Unionens 100-åriga intressebevaknings historia. Preliminär handlingsplan för 2017 som bilaga.

    Toimintasuunnitelma 2017

    Tarkoitus

    Yhdistyksen tarkoituksena on toimia merihistoriasta kiinnostuneiden yhteisöjen ja yksityisten yhdyssiteenä, vaalia merellistä historiaa ja merellisiä perinteitä, harjoittaa ja tukea etenkin Suomen merihistorian ja meriarkeologian tutkimusta sekä meri-museotoimintaa sekä merellisten elinkeinojen perinteiden keräämistä. (Säännöt § 2)

    Kevätkokous ja esitelmä

    Yhdistyksen kevätkokous pidetään toukokuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

    Syyskokous ja esitelmä

    Yhdistyksen syyskokous pidetään marraskuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

    Nautica Fennica

    Valmistellaan yhteistyössä Suomen merimuseon ja alan toimijoiden kanssa Nautica Fennican julkaisemista vuonna 2018.

    Merihistorian päivät 2017

    Yhdeksännet Merihistorian päivät järjestetään Kotkassa Merikeskus Vellamossa 24.–26.3.2016. Seminaarin teema on ”Suomi saarena”. Järjestävinä tahoina ovat Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Suomen merimuseo. Tapahtuman yhteydessä järjestetään perinteinen harrastajatutkijatapaaminen. Ohjelma, esite ja seminaariesitelmien tiivistelmät ladataan yhdistyksen kotisivuille.

    Retket ja tapahtumat

    Vuoden 2017 kaksipäiväinen jäsenretki suuntautuu elokuun alussa Tallinnaan ja Naissaareen. Tallinnassa kohteena on Eesti Meremuuseum.

    Suomen merimuseon kokoelmiin kuuluva museojäänmurtaja Tarmo tuodaan telakalle Suomenlinnaan viimeistään keväällä 2017. Selvitetään Suomen merimuseon kanssa mahdollisuutta järjestää vierailu telakalle.

    Merihistorian alan yhteistoiminta

    Osallistutaan www.merihistoria.fi -portaalin sisällön ylläpitoon, kehittämiseen ja sen jatkorahoituksen hankintaan. Portaalin talous järjestetään erikseen Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta.

    Edustukset

    Yhdistyksellä on edustajat alan kansainvälisissä järjestöissä, Suomen perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa ja Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa. Lisäksi yhdistys lähettää tarvittaessa edustajansa alan tapahtumiin.

    Jäsenistö

    Yhdistykseen kuului vuoden 2016 marraskuussa 168 henkilöjäsentä ja 16 yhteisöjäsentä. Kehitetään tiedotuskanavia uusien merihistoriasta kiinnostuneiden henkilöiden tavoittamiseksi ja uusien jäsenten rekrytoimiseksi.

    Tiedotus

    Yhdistyksen jäsenille toimitetaan heidän haluamallaan tavalla, sähköisesti tai postitse, vuoden aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsitellään ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta. Tiedotteen painos on 150 kpl. Toimitussihteerinä toimii yhdistyksen halitukseen kuuluva tiedottaja.

    Yhdistyksen verkkosivuina toimii www.suomenmerihistoriallinenyhdistys.fi. Sivustolle tuotetaan uusia toiminnallisuuksia sosiaalisen median, tiedottamisen ja merihistoria-alan verkostojen saralla. Yhdistyksen facebook -ryhmän toimintaa kehitetään ja sivulla julkaistaan päivityksiä merihistorian laajasti ymmärrettävästä näkökulmasta.

    Talous

    Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2017 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitetaan mm. yhdistyksen tiedotustoimintaa, tuetaan jäsenistön osallistumista yhdistyksen toimintaan ja ostetaan Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi joka toinen vuosi.

    Yhdistyksen talous pidetään vakaalla pohjalla.

    Hallitus

    Hallitus kokoontuu seuraavasti:
    tammi-/helmikuu: järjestäytyminen
    maalis-/huhtikuu: tilinpäätös
    elo-/syyskuu: ajankohtaiset asiat
    loka-/marraskuu: toiminta- ja taloussuunnitelma

    Ajankohtaisia näyttelyitä ja uutisia museoissa

    Merikeskus Vellamo

    Suomen merimuseo: Viaporin telakka – silta tulevaisuuteen

    Suomen merimuseon uusin näyttely johdattaa kävijät Suomenlinnaan, Viaporin korjaustelakalle. Näyttelyn historiallinen osio esittelee puisten purjealusten vaiheita 1900-luvun alusta 1970-luvulle. Valokuvat ja videot kertovat intohimosta purjehdukseen, taidosta ja ystävyydestä, mitkä pitävät yllä perinnettä. Viaporin telakan toiminta on jatkunut keskeytymättä lähes kolmesataa vuotta. Se on Suomen rikkaan meriperinteen kohtaamispaikka, jossa kulttuuriperintö pidetään elävänä tulevaisuutta varten.

    Näyttelyn on tuottanut Viaporin Telakkayhdistys ja suunnitellut ranskalainen taiteilijaryhmä Infine Arts. Valokuvat on ottanut Jacopo Brancati, tekstit laatinut Sonia Olcesen ja ääni-installaatiosta vastannut Arja Kastinen. Mukana projektissa ovat olleet myös Suomen merimuseo, European Maritime Heritage Association, ranskalainen aikakausilehti Chasse-Marée sekä Svenska litteratursällskapet i Finland rf.

    Merivartiomuseo

    #Merivartiomuseo nettiin! -projektissa on tuotettu digitoimalla museon kuvakokoelmasta teemallisia kokonaisuuksia, Aiheena ovat mm. merivartioasemat, työn arki ja salakuljetus. Kuvat on lisenssoitu avoimella CC BY -lisenssillä, eli ne ovat vapaasti käytettävissä. Jakelualustana toimii Flickr -kuvapalvelu, jossa on ladattavissa yli 200 Merivartiomuseon kuvaa. Kuvia voi selata myös Finna -palvelussa. Projekti jatkuu vuonna 2017, ja alkuvuodesta on tulossa iso kuvaerä merivartioaluksista.

    Forum Marinum

    Kiitokseksi ja koristeeksi – Laivoja kirkossa 25.11.2016–26.2.2017

    Marraskuun lopulla avautuvassa näyttelyssä esitellään erityisesti varsinaissuomalaisia kirkko- ja votiivilaivoja sekä niille eri aikoina annettuja merkityksiä.

    Sukellusveneet Suomessa 5.2.–31.12.2016

    Näyttelyn kansallinen osuus perustuu aiemmin Sotamuseossa Helsingissä esillä olleeseen materiaaliin, jota täydentävät Forum Marinumin kokoelmat. Osaksi aikaisemmin julkaisemattomat historialliset valokuvat kertovat Suomen merivoimien sukellusveneiden rakennusvaiheista Turussa 1930-luvulla.


    JÄSENTIEDOTE 3 / 2016

    PDF-versio

    Kuulumisia Suomen merimuseosta

    Hyvät merihistorian ystävät, on ilo kertoa hyvä uutisia Suomen merimuseosta. Tilanteemme Museoviraston yt-neuvottelujen ja budjettileikkausten takia on ollut monella tavalla tiukka ja jotakin unelmia on jouduttu hautamaan, ainakin hetkeksi. Niukkuutta jaettaessa merimuseon merkitys on kuitenkin korostunut: se on yksi Kansallismuseon tärkeimpiä kehitettäviä museokohteita ja toimintaedellytykset näissä oloissa pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvin.

    Kiitos valtiovarainministeriön ja eduskunnan museojäänmurtaja Tarmon telakointiin ja kunnostukseen on saatu määräraha valtion lisätalousarvion kautta. Tarmo siirtyy Suomenlinnan telakalle syksymmällä tänä vuonna ja palaa kotisatamaan keväällä 2017. Tarmon esinekokoelmaa digitoidaan samaan aikaan. Laiva avataan taas yleisölle itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

    Samaan aikaa majakkalaiva Kemin korjaus etenee pienehköin askelin, mutta vakaasti, vuorovetona Tarmon kanssa. Purjehtiva luotsikutteri Pitkäpaasi vie yhteistyössä Club Renatan kanssa lapsia ja nuoria merielämysten pariin tänäkin kesänä. Vuosittainen perusrahoitus museolaivojen ja –veneiden ylläpitoon on tällä hetkellä kunnossa.

    Merimuseo sai esinekokoelmalleen lisää säilytystiloja juuri käyttöön vihitystä Museoviraston uudesta kokoelma- ja konservointikeskuksesta Vantaalta. Samalla olemme sanoneet lopulliset hyvästit Hylkysaarelle, kun vettyneen materiaalin konservoinnille saatiin loistavat työtilat Vantaan keskukseen. Kokoelmanhallinnan ja hoidon edellytykset ovat museon historian parhaimmassa kunnossa. Merenkulun kansalliskokoelma voi hyvin!

    Museoviraston osana Suomen merimuseo toteuttaa merelliseen kulttuuriperintöön liittyviä tavoitteita juuri valmistuneella Merellisen kulttuuriperinnön toimintaohjelmalla (2016 -2020). Ohjelma sisältää mm. Ruotsinsalmen vedenlaiseen kulttuuriperintöön ja linnoituksiin liittyvän näyttelyprojektin Merikeskus Vellamossa, vedenalaisinventointien toteuttamista ja ohjaamista sekä merellistä kulttuuriperintöä koskevan tiedon lisäämistä kulttuuriperintö- ja kokoelmarekistereissä.

    Suomenlahti-vuoden jälkeen eteläinen naapurimme viettää kansallista merikulttuurivuotta, onnittelut hyvästä ideasta naapurille. Itse toivon, että seuraava Suomenlahti-vuosi voisi olla myös Suomenlahden merikulttuurin vuosi.

    Merimuseo järjestää 24.9. yhteistyössä Viron suurlähetystön ja Tuglas-seuran kanssa Viron merikulttuuritapahtuman Merikeskus Vellamossa. Sen ja muiden monipuolisten tapahtumiemme sekä näyttelyiden ohjelmaa voi seurata helposti verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta.

    Näkemisiin merellisen Suomen kotisatamassa Merikeskus Vellamossa!

    Tiina Mertanen
    Suomen kansallismuseon Museopalvelut-osaston ja Suomen merimuseon johtaja

    Esitelmäkutsu (Call for papers): Suomi saarena. Merihistorian päivät 2017

    Suomen merihistoriallinen yhdistys ja Suomen meriarkeologian seura järjestävät Merihistorian päivät Kotkassa Merikeskus Vellamossa 24.–26.3.2017. Yhteistyökumppanina on Suomen merimuseo ja teemana on tällä kertaa Suomi saarena. Kolmipäiväinen Merihistorian päivät -seminaari kokoaa yhteen merihistoriasta, meriarkeologiasta, merietnologiasta ja laivahistoriasta koostuvat tutkijat ja alan harrastajat. Kansainvälisen seminaarimme aiheena on merellisten yhteyksien merkitys maamme yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja henkiselle kehitykselle. Alustajiksi ovat lupautuneet professori Isaac Land (Indiana State University), professori Robert Lee (University of Liverpool) sekä enhetschef Lars Einarsson (Kalmar Läns Museum).

    Toivomme esitelmiä hyvin laveasti Suomi saarena -teemasta, muun muassa työnteon ja tuotannon vuosirytmin muutoksen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen näkökulmista, satamista taloudellisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen paikkoina sekä meriliikenteen merkityksestä Suomen ulkomaankaupan tavaravirroille, turismille ja huoltovarmuudelle. Muita Suomi saarena- teeman aiheita voivat olla myös työvoiman liikkeet yli meren sekä salakuljetuksen merelliset mahdollisuudet. Hylyt sekä kalastajien, talonpoikaispurjehtijoiden ja huviveneilijöiden suorat yhteydet muihin maihin ovat myös aiheita, joita toivomme käsiteltävän Merihistorian Päivien esitelmissä. Ymmärrämme päivien teeman hyvin laajasti, ja toivomme ehdotuksia myös muista teemaa sivuavista aiheista ja toivotamme kaikki merellisestä perinnöstä kiinnostuneet tutkijat ja harrastajat mukaan tapahtumaan!

    Toivomme noin 20 minuutin esitelmää. Lyhyempiä, erittäin vapaamuotoisia esitelmiä (noin 5 minuuttia) ja tutkimusideoita voi lisäksi tulla esittämään perjantai-iltana järjestettävään harrastajatutkija-tapaamiseen. Tässä vaiheessa pyydämme yhden liuskan (noin 2 500 merkkiä) pituisen tiivistelmän ja esitelmän otsikon, jonka pyydämme lähettämään 31.8.2016 mennessä Merihistorian Päivien työryhmän puheenjohtaja Sari Mäenpäälle (smaenpaa@hotmail.com). Tähän osoitteeseen voi lähettää myös mahdolliset tiedustelut.

    Tätä kutsua saa levittää edelleen!

    Föredragsinbjudan (call for papers) till Sjöhistoriska dagarna 2017 – Finland som en ö

    Sjöhistoriska föreningen i Finland rf. och Finlands marinarkeologiska sällskap rf. arrangerar tillsammans de Sjöhistoriska dagarna i Maritimcentret Vellamo i Kotka 24-26.3.2017. Finlands sjöhistoriska museum fungerar som samarbetspartner och temat för dagarna är ”Finland som en ö”.

    Det tre dagar långa seminariet för samman forskare och amatörer av sjöhistoria, marinarkeologi, marinetnologi och skeppshistoria. Det internationella seminariets tema behandlar de maritima förbindelsernas betydelse för vårt lands samhälleliga, ekonomiska och andliga utveckling. Som inledande talare fungerar professor Isaac Land (Indiana State University), professor Rober Lee (University of Liverpool) och enhetschef Lars Einarsson (Kalmar Läns Museum).

    Vi önskar få en bred skala föredrag till temat ”Finland som en ö”, bland annat om årsrytmens förändring i arbete och produktion samt om den kulturella växelverkan inom sjöfarten. Teman som behandlar hamnarna som ekonomiska och kulturella platser för växelverkan, sjöfartens betydelse för Finlands utrikeshandel, turism, varuhandel och försörjningsberedskap är önskvärda. Andra ”Finland som en ö”-teman kunde till exempel vara arbetskraftens rörelse till sjöss och de maritima förutsättningarna inom smuggling. Vrak samt fiskares, bondes- och nöjesseglares förbindelser till andra länder är också teman som gärna kan behandlas under de Sjöhistoriska dagarna. Temat för dagarna är väldigt vitt och vi önskar även förslag till ämnen som tangerar ovannämnda områden. Vi önskar alla intresserade, både forskare och entusiaster, av det maritima kulturarvet välkomna med på de Sjöhistoriska dagarna!

    Vi önskar få cirka 20 minuters föredrag. Kortare och fria föredrag (cirka 5 minuter) samt forskningsidéer som kan presenteras under fredag kväll då ett amatörforskarsammanträdande ordnas. I detta skede ber vi att få en ett arks (ca 2500 tecken) lång introduktion över det föreslagna föredragets innehåll och rubrik. Introduktionen ber vi er skicka senast 31.8.2016 till arbetsgruppens ordförande för de Sjöhistoriska dagarna Sari Mäenpää (smaenpaa@hotmail.com). Eventuella förfrågningar kan sändas till samma adress.

    Denna inbjudan kan fritt distribueras!

    Syysretki Tukholmaan

    Suomen merihistoriallisen yhdistyksen perinteinen syysretki kohdistuu Tukholmaan 3-4.9.2016. Kaksipäiväisellä retkellä tutustumme neljään upeaan museokokonaisuuteen. Oppaanamme toimii Anders Björklund ja matkan vetäjänä Tapio Bergholm. Matkalle osallistuvat lisäksi Helsingin Laivanpäällikköyhdistys ja Suomen Laivahistoriallinen yhdistys.

    Lauantai 3.9.2016
    klo 11.00 tapaaminen Vasa-museon luona
    klo 14.00 siirtyminen vieressä olevaan Galärvarvetin museokokonaisuuteen

    Sunnuntai 4.9.2016
    klo 10.00 Sjöhistoriska museet
    klo 13.00 Etnografiska museet

    Tuttuun tapaan yhdistys ei järjestä matkoja eikä majoitusta, vaan retkeiläiset saapuvat paikalle itsenäisesti. Laivavuoroilla Tukholmaan pääsee esimerkiksi seuraavasti:

    Tallink Silja (Silja Serenade/Silja Symphony): Lähtö Helsingistä 17:00, tulo Tukholmaan 09:30. Lähtö Tukholmasta 16:45, Tulo Helsinkiin 09:55.
    Viking Line (Gabriella/Mariella): Lähtö Helsingistä 17:30, tulo Tukholmaan 10:00. Lähtö Tukholmasta 16:30, Tulo Helsinkiin 10:10.

    Tallink Silja (Baltic Princess / Galaxy): Lähtö Turusta (Baltic Princess) 20:15, tulo Tukholmaan 06:10. Lähtö Tukholmasta (Galaxy) 19:30, tulo Turkuun 07:00
    Viking Line (Viking Grace / Amorella): Lähtö Turusta (Viking Grace) 20:55, tulo Tukholmaan 06:30. Lähtö Tukholmasta (Amorella) 20:00, tulo Turkuun 07:35

    Ilmoittautumiset 22.8.2016 mennessä Tapio Bergholmille sähköpostitse tapio.bergholm(at)sak.fi tai puh. + 358 50 547 2771.

    Kevätretki suuntautui Kuivasaareen

    Kevätretkeläisiä Kuivasaaren tulenjohtotornilla, joka on linnakkeen näkyvimpiä maanpäällisiä osia.

    Yhdistyksen kevätretki 28.5.2016 tehtiin Kuivasaaren linnakesaarelle. Keisarillisen Venäjän Suomenlahdelle rakentamaan puolustusjärjestelmään kuulunut ja sittemmin Suomen rannikkotykistölle siirtynyt linnake on vielä Puolustusvoimien käytössä. Saaresta on päätetty luopua, mutta jatkosuunnitelmat puuttuvat toistaiseksi. Osittain rapistuneen linnakkeen ja tykkien asteittainen kunnostus aloitettiin1990-luvun alussa ja jatkuu edelleen. Lähes uskomattoman urakan läpiviennistä on pääosin vastannut Suomenlinnan Rannikkotykistökilta.

    Kierros vei saaren kallioilta linnakkeen sokkeloisiin uumeniin. Tutuksi tulivat saaren vaiheet, rannikkotykistön toimintaperiaatteet, tulenjohdon kehitys ja linnakkeen arki. Kohokohta olivat Kuivasaarella nähtävät venäläiset, sittemmin Suomen rannikkotykistöä palvelleet museotykit. Ainutlaatuinen säilynyt Durlacher -tykki (254/45 D) muistuttaa saaren alkuperäisvarustuksesta. Tykeistä tuli 1920-luvulla Suomen järeän rannikkotykistön pääase. Kerrostalon korkuinen, Inon linnakkeelta siirretty kaksitykkinen järeä Obuhov -torni (305/52 O2) puolestaan on toimintakuntoinen muistomerkki 1900-luvun alun sotahistoriasta. Kuivasaari on myös luontokohde, sillä maan alle keskittynyt sotilastoiminta on suojannut saaren rikasta kasvi- ja perhoslajistoa.

    Retkelle osallistui 19 yhdistyksen jäsentä.
    Kiitämme lämpimästi Suomenlinnan Rannikkotykistökiltaa ja Mikko Taavitsaista erinomaisesta opastuksesta.

    Lisätietoja kesän 2016 yleisöristeilyistä Kuivasaareen.

    Merihistoriallinen esitelmä

    Lokakuussa järjestettävässä erillisessä esitelmätilaisuudessa kuullaan Ove Enqvistin luento ”Suomenlahti Pietarin suojana. Keisarillisen Venäjän jättimäinen meri- ja rannikkopuolustushanke 1900-luvun alussa.” Tilaisuus on keskiviikkona 12.10.2016 klo 18 Tieteiden talossa h. 309.

    JÄSENTIEDOTE 2 / 2016

    PDF-versio

    Tuore tutkimus luotaa merivartioinnin elettyä ja koettua arkea

    Huhtikuun alussa Helsingin yliopistossa tarkastettiin merivartiointia käsittelevä väitöstutkimus nimeltä ”Ammattilaisuuden ankkuripaikat”. Vuosien 2007–2015 aikana toteuttamassani projektissa tutkin Suomenlahden merivartioston organisaatiokulttuuria. Osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen pohjalta tehty väitöskirja tuo ensimmäistä kertaa näkyviin merivartioammattilaisten arjen valoineen ja varjoineen.

    Tutkimus vei minut kenttätöihin merivartioasemille, vartiolaivoille ja rajanylityspaikoille selvittämään, millaisia käsityksiä virkamiehillä oli merivartiotyöstä ja omasta roolistaan sen toteuttajana. Samalla tarkastelin näiden käsitysten vaikutuksia arjen käytäntöihin tehtäväkentän muuttuessa. Suomenlahden merivartioston henkilöstön vastuulle olivat 1990-luvulla tulleet rajatarkastukset Helsingin satamissa ja lentokentillä. Uusiin ympäristöihin sopeutuminen ei kaikilta osin ollut helppoa, ja erot eri tehtävien suosiossa olivat suuria vielä 15 vuotta myöhemmin. Tutkimuksessa syitä tähän haetaan sekä sanallisesta että sanattomasta tiedosta, jota muun muassa fyysisen liikkumisen ja liikkumattomuuden kautta muodostuu. Tämä avaa uusia näkökulmia muutostilanteisiin ja niistä johtuviin haasteisiin.

    Esitelmöin tutkimuksestani yhdistyksemme kevätkokouksen jälkeen tiistaina 10.5.2016 otsikolla ”Merivartioammattilaisuus liikkeessä”. Luvassa on yleistajuinen esitys, joka vastaa kirjan keskeiseen kysymykseen: mitä tapahtuu, kun merivartija laitetaan lasikoppiin? Kutsu kevätkokoukseen ja esitelmään on alla.

    Miia-Leena Tiili
    hallituksen jäsen, FM (väit.)

    Kutsu kevätkokoukseen
    Kallelse till vårmöte

    Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 10.5.2016 klo 17:15 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Kruununhaka), salissa 312.

    Föreningen håller sitt stadgeenliga vårmöte tisdagen den 10.5.2016 klo 17:15 på Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, Kronohagen), i sal 312.

    Esitelmä
    Föredrag

    Kokouksen jälkeen kuullaan Miia-Leena Tiilin esitelmä aiheesta ”Merivartioammattilaisuus liikkeessä”.

    Efter vårmötet håller Miia-Leena Tiili ett föredrag om kulturella förändringar i sjöbevakning. Föredraget baserar sig på hennes doktorsavhandling.

    Kevätkokouksen esityslista

    Aika: Tiistaina 10.5.2012 klo 17.15
    Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404, Helsinki

    1. Avaus
    2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta
    3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
    4. Laillisuus ja päätösvaltaisuus
    5. Työjärjestys ja asialistan hyväksyminen
    6. Toimintakertomus vuodelta 2015
    7. Tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto vuodelta 2015
    8. Vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille
    9. Muut keskusteluasiat
    10. Kokouksen päätös

    Alustava toimintakertomus vuodelle 2015

    Hallinto

    Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumiskerrat kokouksiin ovat suluissa. Yhdistyksen luottamushenkilöinä toimivat seuraavat henkilöt:

    Puheenjohtaja Dosentti Tapio Bergholm (4)
    Varapuheenjohtaja Merikapteeni Yrjö Tiitinen (4)
    Sihteeri Opiskelija Ville Honkanen (4)
    Rahastonhoitaja FT Kirsi Keravuori (4)
    Jäsenet Komentaja Ove Enqvist (4)
    Dosentti Mikko Huhtamies (1)
    Opiskelija Vilma Lempiäinen (4)
    Jussi Tuovinen (1)
    VTT Petri Sipilä (2)
    Yli-intendentti Ismo Malinen (1)
    Tutkija Miia-Leena Tiili (3)
    PhD Sari Mäenpää (2)

    Toiminnantarkastaja Päätoimittaja Hannu Hillo
    VaratoiminnantarkastajaJohanna Aartomaa

    Kirjanpitäjä Maria Rosenius

    Jäsenistö

    Yhdistyksen jäsenrekisterissä oli vuoden 2015 lopussa 185 henkilöjäsentä ja 16 yhteisöjäsentä.

    Tiedotus

    Yhdistyksen jäsenille postitettiin vuoden 2015 aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsiteltiin ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta.

    Yhdistys avasi vuonna 2015 facebook-sivut, joihin lisättiin matalalla kynnyksellä ajankohtaisia merihistoriallisia aiheita.

    Yhdistyksen tiedottajana toimi Vilma Lempiäinen ja kotisivuja ylläpiti Aaro Sahari.

    Nautica Fennica

    Nautica Fennican julkaisemista valmisteltiin yhdessä Suomen merimuseon ja Museoviraston kanssa. Nautica Fennica julkaistaan syksyllä 2016. Teemana työ merellä.

    Merihistorian päivät

    Merihistorian päivät järjestettiin 20.–22.3. Pietarsaaressa ja teemana oli tällä kertaa Työ merellä. Järjestäjinä toimivat Suomen merihistoriallinen yhdistys, Suomen meriarkeologinen seura ja Pietarsaaren museo. Mukana oli yli kuusikymmentä merellisestä kulttuuriperinnöstä kiinnostunutta. Puhujia saapui kotimaan lisäksi Ruotsista ja Iso-Britanniasta, niin pitkän linjan ammattilaisia kuin lupaavia nuoria tutkijoitakin.

    Seminaaria varten anottiin apurahoja. Seminaarin työryhmän puheenjohtajana toimi Tapio Bergholm, ja seminaarisihteerinä Elina Maaniitty. Yhdistystä edustivat lisäksi Yrjö Kaukiainen ja Vilma Lempiäinen. Päivistä ja niiden ilmapiiristä tuli osallistujilta runsaasti hyvää palautetta, mikä ilahdutti järjestäjiä kovasti.

    Retket ja tapahtumat

    Yhdistyksen syysretki järjestettiin Pietarin merimuseoon 4.9.2015. Yhdistys tarjosi museovierailun ja museo-opastuksen. Jokainen lähtijä hoiti itsenäisesti kuljetuksensa sekä vastasi kustannuksista. Matkanjohtajana toimi varapuheenjohtaja Yrjö Tiitinen.

    Edustukset

    Yhdistyksellä on edustajat Suomen perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa ja Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa. Lisäksi yhdistys lähettää tarvittaessa edustajansa alan tapahtumiin. Merihistorian päivien 2015 työryhmässä yhdistystä edustivat Yrjö Kaukiainen, Tapio Bergholm, Elina Maaniitty ja Vilma Lempiäinen.

    Merihistoria.fi

    Yhdistys on osallistunut www.merihistoria.fi -verkkoarkiston ylläpitämiseen. Portaalin talous järjestettiin Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta, ja sivuston päivityksistä vastasi Petri Sipilä.

    Talous

    Yhdistyksen jäsenmaksu oli vuonna 2015 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitettiin yhdistyksen tiedotustoimintaa ja ja tuettiin jäsenistön osallistumista Merihistorian päiville. Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla.

    Suomen merihistoriallisen yhdistyksen syysretki Tukholmaan 3.-4.9.2016

    Yhdistyksen tuleva syysretki suuntautuu Tukholman merellisiin museokohteisiin. Lauantaina 3.9. tutustumme Sjöhistoriska Museetiin ja Etnografiska Museetiin. Oppaana toimii molempien museoiden entinen johtaja Anders Björklund. Sunnuntaina 4.9. ohjelmassa on vuosittain yli miljoona kävijää keräävä Vasamuseet. Museovierailujen aikataulut suunnitellaan niin, että molempina päivinä mukaan ehtii Turusta ja Helsingistä saapuvilla aamulautoilla. Yhdistys tarjoaa retkeläisille opastuksen kaikkiin kolmeen museoon. Tarkempi aikataulu ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen kotisivuilla ja jäsentiedotteessa.

    Kaikki merenkulun historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita retkelle – jäsenyyttä ei vaadita. Retkeläiset saapuvat Tukholmaan eri puolilta Suomea eri aikoina, erilaisin kulkuvälinein ja majoittuvat eri paikkoihin. Jokainen lähtijä järjestää matkansa ja mahdollisen majoituksensa itse.

    Merihistoriallisia julkaisuja

    375 humanistia – esittelyssä Yrjö Kaukiainen

    Helsingin Yliopiston juhlavuoden sarja 375 humanistia esittelee emeritusprofessori Yrjö Kaukiaisen. Haastattelu avaa suomalaisen merihistorian uranuurtajan kiinnostuksen kohteita, tutkimusaiheiden syntytaustoja ja merihistorian merkitystä globaalissa maailmassa. Esittelyn on kirjoittanut FT Tytti Steel ja toimittanut Kaija Hartikainen. Luettavissa osoitteessa:

    375 humanistia: Yrjö Kaukiainen

    Brad Beaven, Karl Bell, Robert James (toim.): Port Towns and Urban Cultures: International Histories of the Waterfront, c.1700-2000

    ”Defined by their intersection of maritime and urban space, port towns were sites of complex cultural exchanges.” Laaja ja monitieteinen uutuusteos pureutuu satamien kulttuuriseen merkitykseen 1700-luvun Afrikasta 1900-luvun Eurooppaan ja Australaasiaan. Näiden joukossa Tytti Steelin artikkeli “Encounters on the Waterfront: Negotiating Identities in the Context of Sailortown Culture.” Palgrave Macmillan UK.

    Ove Enqvist & Johanna Pakola (toim.): Suomenlahti Pietarin suojana

    Laaja teos esittelee Venäjän keisarikunnan 1900-luvun alussa kolmessa vaiheessa rakentamaa merilinnoitusjärjestelmää, josta parhaiten tunnettu Pietari Suuren linnoitus on vain yksi osa. Suomessa linnoituksista on säilynyt ainutlaatuinen kokonaisuus. Useita kirjoittajia. Docendo 2016.

    Usko, toivo, rakkaus. Merimiestatuointeja -näyttely

    Suomen merimuseo, Merikeskus Vellamo 13.5.2016 – 11.9.2016

    Suomen merimuseon kesäkauden näyttely käsittelee merimiestatuointien historiaa Ruotsin merimuseon ainutlaatuisen tatuointimallikokoelman kautta. Mitä vanhojen mallien kuvat kertovat? Voimmeko niiden kautta kokea merellä työskentelyn vaarat? Tatuointimallit sisältävät pelon ja toivon symboliikkaa, josta ei ehkä puhuttu ääneen. Ne kertovat kuolemanpelosta, kaipuusta kotiin tai toiveesta nähdä jälleen rakastettu morsian. Merimiestatuoinnit eivät olleet vain koristeita, vaan ne kertoivat kantajastaan myös jotain syvempää.

    Tänä päivänä monet koristavat itseään samanlaisilla, perinteisillä tatuoinneilla kuin merimiehet aikoinaan. Mutta onko niiden merkitys yhä sama? Kuka valitsee perhosen, kuka pin up -tytön, kuka purjelaivan? Ruotsin merimuseon tekemän näyttelyn on Merikeskus Vellamoon tuottanut Suomen merimuseo.

    Majesteettista yksitoikkoisuutta – Valokuvia nykymerenkulusta Suomessa

    Suomen merimuseo / Merikeskus Vellamo 19.4.2016 – 4.9.2016

    Ranskalais-englantilainen taiteilijapariskunta Sebastien Leclercq ja Tasha Doremus nostaa valokuvanäyttelyssään esiin suomalaiset merityöläiset satamassa, rahtilaivassa, luotsiveneellä ja telakalla. Projekti toteutettiin heinäkuussa 2013 ja tammi-helmikuussa 2014 useilla Suomen, Espanjan, Ruotsin ja Saksan rannikoilla liikkuneilla rahtilaivoilla. Meri työympäristönä luo valokuviin tietyn majesteetillisuuden. Räntäsade, hyytävä viima ja auringon kajo näyttäytyvät kuvissa yksinkertaisen kauniina. Näyttelyn on tuottanut RaumArs-taiteilijavierasohjelma yhteistyössä Rauman merimuseon kanssa.


    JÄSENTIEDOTE 1 / 2016

    PDF-versio

    Forum Marinumin kuulumisia

    Merikeskus Forum Marinumissa uudistetaan parhaillaan vanhaa vuodesta 2002 esillä ollutta perusnäyttelyä. Uusikin näyttely tulee sijaitsemaan valtion viljavarastoksi vuonna 1894 valmistuneessa punatiilisessä Kruununmakasiinissa. Valmista on 12.5.2016. Uuden päänäyttelyn teemana on ”Töissä merellä”. Merellistä historiaamme lähestytään henkilöiden ja tarinoiden kautta. Tärkeällä sijalla on ollut myös yleisön osallisuus näyttelyn tekemiseen.

    Uuden päänäyttelyn valmistumista odoteltaessa voi Linnanpuomin näyttelytiloissa edelleen tutustua telakka- ja konepajanäyttelyyn sekä huvivenekokoelmaan. Lisäksi ehdottomasti käymisen arvoinen on helmikuussa avattu ja vuoden 2016 ajan esillä olevaan ”Sukellusveneet Suomessa” -näyttely. Sotamuseossa aiemmin esillä olleeseen näyttelyyn suomalaisista sukellusveneistä 1930- ja 1940-luvuilla on lisätty mielenkiintoinen valokuviin perustuva esitys sukellusveneiden rakentamisesta Aurajoen varrella nykyistä Merikeskustamme vastapäätä. Esillä on myös maailman laajin kokoelma sukellusvenepostimerkkejä, joista ilmenee sukellusvenetaktiikan kehitys ”altavastaajan aseesta ydinaseeksi”. Tämä ainutlaatuinen näyttely perustuu ST kommodori evp Kai Varsion postimerkkikokoelmaan ja hänen väitöskirjaansa. Näyttelyssä on myös esillä Suomessa 1990-luvulla valmistettu turistisukellusvene.

    Kesäkaudella on lisäksi mm sukeltamisen näyttely Kruununmakasiinin aulassa sekä Suomen Joutsenella näyttely Italian laivaston purjekoululaivasta Amerigo Vespuccista. Kesän suurin yleisötapahtuma tänä kesänä on kansainvälinen Swan-regatta. Näitä Pietarsaaressa valmistettuja purjevenekaunottaria miehistöineen kokoontuu eri puolilta Eurooppaa Aurajoen varteen heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.

    Aloitin Forum Marinumin toimitusjohtajana heinäkuun alussa viime kesänä. Takana minulla on pitkä palvelusura puolustusvoimissa ja merivoimissa ja edessäni varmasti hyvin mielenkiintoinen työrupeama Forum Marinumin ruorissa. Merikeskuksen ensimmäisen toimitusjohtajan Seppo Sareliuksen jalanjälkiä seuraan myös uutena Suomen Merihistoriallisen yhdistyksen hallituksen jäsenenä.

    Forum Marinum on hyvässä ”kuosissa”, mutta paikalleen ei ole tarkoitus jäädä. Museoiden on tärkeää verkottua entistä paremmin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti eri toimijoiden ja alan harrastajien kesken. Museoiden entistä tiiviimpi yhteistyö on suorastaan välttämätöntä supistuvan julkisen tuen johdosta. Merimuseoiden tiiviimmälle yhteistyölle on nyt tilausta.

    Odotan kovasti mielenkiintoisia ja hyödyllisiä yhteistyön hetkiä niin museoväen, merihistorian harrastajien kuin yhdistyksen jäsenten parissa.

    Tapio Maijala
    Forum Marinumin toimitusjohtaja,
    Suomen Merihistoriallisen yhdistyksen hallituksen jäsen

    Kevätretki Kuivasaareen 28.5.2016

    Suomenlinnan Rannikkotykistökilta kutsuu yhdistyksen vierailulle Helsingin edustalla olevaan Kuivasaareen! Lähdemme Vanhan Kauppahallin viereiseltä laiturilta lauantaina 28.5.2016 klo 12 ja palaamme samaan paikkaan noin klo 16. Kuljetuksen Kuivasaari-linnakeveneellä ja opastuksen saaressa tarjoaa Suomenlinnan Rannikkotykistökilta.

    Mukaan on syytä ottaa omat eväät ja retkeilyyn sopivat säänmukaiset vaatteet ja jalkineet. Kuivasaaressa on yleensä tuulisempaa ja muutaman asteen kylmempää kuin mantereella. Kuljemme saaren maastossa ja linnakkeella noin kahden kilometrin lenkin.

    Kevätretkelle mahtuu mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä 25 osanottajaa eli linnakeveneen enimmäismatkustajamäärä. Sotilasalueen takia retkeläisten on oltava Suomen kansalaisia. Ilmoittautumiset varapuheenjohtaja Yrjö Tiitiselle, yrjo.tiitinen (ät) welho.com tai puh. 050 561 5416.

    Suomen merihistoriallisen yhdistyksen syyskokouksen pöytäkirja

    Aika: Lauantai 21.11.2015 klo 16:05
    Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505, Helsinki

    1. Avaus

    Suomen merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Bergholm toivotti läsnäolijat tervetulleeksi ja totesi kokouksen avatuksi klo 17:05. Kokouksen jälkeen pidettiin paneelikeskustelu merihistorian menneisyydestä ja tulevaisuudesta, sekä kuultiin professori Yrjö Kaukiaisen juhlaesitelmä. Lisäksi yhdistys järjesti juhlacoctailtilaisuuden. Kokouksessa oli läsnä yhteensä 25 yhdistyksen jäsentä.

    2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

    Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Sakari Lehmuskallio ja sihteeriksi kutsuttiin Ville Honkanen.

    3. Pöytäkirjantarkistajien ja ääntenlaskijoiden valinta

    Pöytäkirjantarkistajiksi valittiin Sven-Erik Nylund ja Elina Maaniitty. Pöytäkirjantarkistajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina.

    4. Laillisuus ja päätösvaltaisuus

    Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle viimeistään neljätoista päivää ennen kokousta jäsenille postitettavan kirjallisen kutsun perusteella (säännöt 8 §). Yhdistyksen syyskokous pidetään viimeistään joulukuussa (säännöt 9 §).

    Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

    5. Työjärjestyksen hyväksyminen

    Asialista todettiin sääntöjen (9 §) mukaiseksi ja hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

    6. Vahvistetaan yhdistyksen jäsenmaksut vuodelle 2016

    Hallitus esitti, että jäsenmaksut säilytetään ennallaan. Muita esityksiä ei tehty. Hallituksen esitys sai kannatusta. Vahvistettiin yhdistyksen jäsenmaksut vuodelle 2016. Jäsenmaksu on henkilöjäseniltä 30 € ja yhteisöjäseniltä 60 €.

    7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

    Yhdistyksen tarkoituksena on toimia merihistoriasta kiinnostuneiden yhteisöjen ja yksityisten yhdyssiteenä, vaalia merellistä historiaa ja merellisiä perinteitä, harjoittaa ja tukea etenkin Suomen merihistorian ja meriarkeologian tutkimusta sekä merimuseotoimintaa sekä merellisten elinkeinojen perinteiden keräämistä. (Säännöt §2)


    Toimintasuunnitelma 2016

    Tarkoitus

    Yhdistyksen tarkoituksena on toimia merihistoriasta kiinnostuneiden yhteisöjen ja yksityisten yhdyssiteenä, vaalia merellistä historiaa ja merellisiä perinteitä, harjoittaa ja tukea etenkin Suomen merihistorian ja meriarkeologian tutkimusta sekä meri-museotoimintaa sekä merellisten elinkeinojen perinteiden keräämistä. (Säännöt § 2)

    Kevätkokous ja esitelmä

    Yhdistyksen kevätkokous pidetään toukokuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

    Syyskokous ja esitelmä

    Yhdistyksen syyskokous pidetään marraskuussa Tieteiden talossa. Kokouksen jälkeen kuullaan esitelmä.

    Nautica Fennica

    Nautica Fennican 2015–2016 ilmestyttyä se postitetaan jäsenetuna jäsenmaksunsa säännöllisesti maksaneille jäsenille. Toimitustyön tueksi anotaan apurahaa. Vuosikirjan sisältö järjestetään Merihistorian päivien 2015 teeman ympärille ja seminaarin esitelmiä julkaistaan vuosikirjassa mahdollisuuksien mukaan.

    Merihistorian päivät 2017

    Yhdeksännet Merihistorian päivät järjestetään Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Järjestävinä tahoina ovat Suomen merihistoriallisen yhdistys ja Suomen meriarkeologinen seura. Tapahtuman yhteydessä järjestetään perinteinen harrastajatutkijatapaaminen.

    Retket ja tapahtumat

    Vuoden aikana järjestetään perinteinen retki. Retkestä tiedotetaan jäsenistölle myöhemmin sovittavan ajankohtana. Tammikuussa tehdään tutustumiskierros Museoviraston Kuvakokoelmiin. Järjestelyistä vastaa Ismo Malinen.

    Merihistorian alan yhteistoiminta

    Osallistutaan www.merihistoria.fi -portaalin sisällön kehittämiseen ja sen jatkorahoituksen hankintaan. Portaalin talous järjestetään erikseen Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kautta.

    Edustukset

    Yhdistyksellä on edustajat Suomen perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnassa ja Merihistoria.fi -verkkoarkiston johtokunnassa. Lisäksi yhdistys lähettää tarvittaessa edustajansa alan tapahtumiin.

    Jäsenistö

    Yhdistykseen kuului vuoden 2015 marraskuussa 185 henkilöjäsentä ja 16 yhteisöjäsentä. Kehitetään tiedotuskanavia uusien merihistoriasta kiinnostuneiden henkilöiden tavoittamiseksi ja uusien jäsenten rekrytoimiseksi.

    Tiedotus

    Yhdistyksen jäsenille toimitetaan heidän haluamallaan tavalla, sähköisesti tai postitse, vuoden aikana neljä jäsentiedotetta, joissa käsitellään ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta. Tiedotteen painos on 190 kpl. Toimitussihteerinä toimii yhdistyksen halitukseen kuuluva tiedottaja. Yhdistyksen verkkosivuina toimii www.suomenmerihistoriallinenyhdistys.fi. Sivustolle tuotetaan uusia toiminnallisuuksia sosiaalisen median, tiedottamisen ja merihistoria-alan verkostojen saralla. Lisäksi yhdistys on vuonna 2015 ottanut käyttöön facebook -ryhmän, jonka toimintaa kehitetään edelleen.

    Talous

    Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2016 henkilöjäseniltä 30 euroa ja yhteisöjäseniltä 60 euroa. Jäsenmaksutuloilla rahoitetaan mm. yhdistyksen tiedotustoimintaa, tuetaan jäsenistön osallistumista yhdistyksen toimintaan ja ostetaan Nautica Fennica jäsenistölle jaettavaksi joka toinen vuosi.

    Yhdistyksen talous pidetään vakaalla pohjalla.

    Hallitus

    Hallitus kokoontuu seuraavasti:
    tammi-/helmikuu: järjestäytyminen, Merihistorian päiviin liittyvät asiat
    maalis-/huhtikuu: tilinpäätös
    elo-/syyskuu: ajankohtaiset asiat
    loka-/marraskuu: toiminta- ja taloussuunnitelma


    Yhdistyksen puheenjohtaja Bergholm esitteli toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin.

    8. Vahvistetaan yhdistyksen talousarvio vuodelle 2016

    Yhdistyksen rahastonhoitaja Kirsi Keravuori esitteli talousarvion vuodelle 2016. Talousarvio vahvistettiin.

    9. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä

    Yhdistyksen asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen syyskokouksen yhdeksi vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään seitsemän (7) ja enintään kymmenen (10) jäsentä. Syyskokous päättää hallituksen jäsenten määrästä. (säännöt 5 §)

    Hallituksessa oli vuonna 2015 puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 10 jäsentä. Hallituksen jäsenten lukumäärää päätettiin vähentää yhdellä.

    10. Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä jäsenet

    Vuonna 2015 puheenjohtajana toimi Tapio Bergholm ja varapuheenjohtajana Yrjö Tiitinen. Hallituksen jäseninä toimivat Ville Honkanen (sihteeri), Kirsi Keravuori (rahastonhoitaja), Vilma Lempiäinen, Ismo Malinen, Ove Enqvist, Mikko Huhtamies, Jussi Tuovinen, Petri Sipilä, Sari Mäenpää ja Miia-Leena Tiili. Jussi Tuovinen ja Ismo Malinen ovat ilmoittaneet luopuvansa hallituksen jäsenyydestä.

    Yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Bergholm ja varapuheenjohtaja Yrjö Tiitinen valittiin tehtäviinsä yksimielisesti uudelleen. Muiksi jäseniksi valittiin Ville Honkanen, Kirsi Keravuori, Vilma Lempiäinen, Ove Enqvist, Mikko Huhtamies, Petri Sipilä, Sari Mäenpää, Miia-Leena Tiili ja uudeksi jäseneksi Tapio Maijala, kaikki yksimielisesti.

    Yhdistyksen puheenjohtaja kiitti syyskokousta luottamuksesta omastaan ja hallituksen puolesta.

    11. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja

    Vuodelle 2016 hdistyksen toiminnantarkastajiksi valittiin Hannu Hillo ja Anne Ala-Pöllänen.

    12. Yhdistyksen kunniajäsenyydestä päättäminen

    Kutsuttiin hallituksen esityksestä Yrjö Kaukiainen yhdistyksen kunniajäseneksi. Vuosikokous hyväksyi yksimielisesti kunniajäseneksi Yrjö Kaukiaisen.

    13. Muut mahdollisesti esille tulevat keskusteluasiat

    Ei muita asioita.

    13. Kokouksen päätös

    Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.25.

    Merihistoriallinen julkaisu

    Vain yksi palasi takaisin – Höyrylaiva Turson 70 ensimmäistä vuotta

    Teos kertoo satamajäänsärkijä Turson vaiheikkaasta tarinasta ja sen mittavasta 10-vuoden peruskorjauksesta. Lisäksi kirjassa on höyryaluksiin liittyviä muita artikkeleja. Historiaosuuden on kirjoittanut viime keväänä menehtynyt Matti Pietikäinen, joka oli alusta lähtien mukana Turso -hankkeessa. Lopulliseen painoasuun teoksen on saattanut Rami Wirrankoski. Artikkeleissa ovat avustaneet Pekka Snellman ja Ari Reunanen.

    Nautica Fennica 2015–2016

    Syksyllä ilmestyvä Nautica Fennica lähetetään automaattisesti kaikille jäsenille. Erillisestä postitusmaksusta on kirjan uudistetun koon ja keventyneen painon myötä luovuttu. Yhdistyksen syyskokouksen vuonna 2014 tekemän päätöksen nojalla Nautica Fennicaan ovat oikeutettuja jäsenmaksunsa säännöllisesti vuosittain maksaneet jäsenet.

    Ajankohtaisia näyttelyitä museoissa

    Merikeskus Vellamo

    Mutkat suoriksi

    Suomenlahden rannikkoa myötäilevä Suuri Rantatie oli keskiajalla Turun ja Viipurin linnat yhdistävä tärkeä reitti. Vuosisatojen kuluessa ratsupolku on kasvanut ensin valtatieksi, sitten nelikaistaiseksi moottoritieksi E18. Näyttely kertoo tien kehityksestä, rakentajista ja kulkijoista. Kymenlaakson museon perusnäyttely.

    1715. Taistelu Itämerestä

    1700-luvun alussa Suuri Pohjan sota riehui ympäri Itämerta. Näyttely kertoo elämästä sotalaivan kannella ja hovielämän loistossa, palatsien aarteista ja taisteluissa uponneista aluksista. Kansainvälisen suurnäyttelyn on suojelijoina toimivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, UNESCO ja Itämeren valtioiden neuvosto. Avoinna 27.3.2016 asti.

    Forum Marinum

    Sukellusveneet Suomessa

    Forum Marinumin ja Sotamuseon näyttely esittelee Suomen laivaston 1920- ja 30-luvulla rakennuttamia sukellusveneitä ja niihin liittynyttä suurvaltapolitiikkaa. Turussa valmistettiin laivueen suurimmat Vetehis-luokan alukset. Näyttely on avoinna vuoden loppuun.

    Suomen Merihistoriallisen Yhdistyksen hallitus vuonna 2015

    Puheenjohtaja
    Dosentti Tapio Bergholm
    Puh. 050 547 2771, @: tapio.bergholm(at)helsinki.fi

    Varapuheenjohtaja
    Merikapteeni Yrjö Tiitinen
    Puh. 050 561 5416, @: yrjo.tiitinen(at)welho.com

    Sihteeri
    Opiskelija Ville Honkanen
    Puh. 0400 633290 @: villehonkanen0(at)gmail.com

    Jäsenet

    ST Ove Enqvist
    Puh. 040 552 4136, @: enqvist(at)oktanet.fi

    Dosentti Mikko Huhtamies
    Puh. 050 3584015, @: mikko.huhtamies(at)helsinki.fi

    Rahastonhoitaja
    FT, toimituspäällikkö Kirsi Keravuori
    Puh. 040 5640264, @: kirsi.keravuori(at)finlit.fi

    Tiedottaja
    Opiskelija Vilma Lempiäinen
    Puh. 040 8654681, @: merihistoria(at)gmail.com

    Toimitusjohtaja Tapio Maijala
    Puh. 050 342 4500 @: tapio.maijal(at)forum-marinum.fi

    PhD Sari Mäenpää
    Puh. 0505721409 @: smaenpaa(at)hotmail.com

    VTT Petri Sipilä
    Puh. 050 511 5940, @: petri.sipila(at)merihistoria.fi

    Jäsensihteeri
    Tutkija Miia-Leena Tiili
    Puh: 040 707 0338, @: miia-leena.tiili(at)helsinki.fi


    Vanhat jäsentiedotteet

    4/2017
    3/2017
    2/2017
    1/2017
    4/2016
    3/2016
    2/2016
    1/2016
    4/2015
    3/2015
    2/2015
    1/2015
    4/2014
    3/2014
    2/2014
    1/2014
    3-4/2013
    2/2013
    1/2013
    4/2012
    3/2012
    2/2012
    1/2012
    4/2011
    3/2011
    2/2011
    1/2011
    4/2010
    3/2010
    2/2010
    1/2010
    4/2009
    3/2009
    2/2009
    1/2009
    4/2008
    3/2008
    2/2008
    1/2008
    4/2007
    3/2007
    2/2007
    1/2007
    4/2006
    3/2006
    2/2006
    1/2006
    4/2005
    3/2005
    2/2005
    1/2005
    4/2004
    3/2004
    2/2004
    1/2004
    4/2003
    3/2003
    2/2003
    1/2003
    4/2002
    3/2002
    2/2002
    1/2002
    4/2001
    3/2001
    2/2001
    1/2001